Itä-Suomen poliisi kertoo tutkivansa laajaa metsästysrikoskokonaisuutta. Rikokset ovat tapahtuneet vuosien 2020-2023 Pohjois-Savossa ja etenkin Lapinlahden kunnan alueella.
Metsästysrikoksin lukeutuvat tahalliset tai törkeästä huolimattomuudesta aiheutetut teot, joissa käytetään metsästyslailla kiellettyä pyyntivälinettä tai -menetelmää tai riistaeläintä metsästetään sen rauhoitusaikana tai ilman pyyntilupaa. Rikoksen tunnusmerkit voivat täyttyä myös muista syistä, kuten ilma-aluksella eläimen hätyyttäminen tai ihmiselle aiheutetun vaaratilanteen vuoksi.
– Salametsästys on piilorikollisuutta, jossa vain noin 10 prosenttia tulee viranomaisten tietoon, rikosylikomissario Harri-Pekka Pohjolainen Itä-Suomen poliisista kertoo.
Metsästysrikoksista tuomitaan joko sakkoon tai enintään kahdeksi vuodeksi vankeuteen. Lisäksi voidaan määrätä metsästyskieltoa yhdestä viiteen vuotta, jolloin metsästyskortista on luovuttava.
Savossa tutkinnassa olevassa rikoskokonaisuudessa poliisi epäilee yli 20 henkilöä. Esitutkinnan aikana Kuopion käräjäoikeus on vanginnut poliisin esityksestä kahdeksan epäiltyä. Henkilöitä epäillään muun muassa törkeistä metsästysrikoksista, metsästysrikoksista, törkeistä laittoman saaliin kätkennöistä, luonnonsuojelu- ja ampuma-aserikoksista.
– Hyvin poikkeuksellinen tapaus, jossa mukana olisi ollut näin laajamittainen esitutkinta, Pohjolainen kertoo.
Poliisin tiedotteen mukaan epäiltyihin rikoksiin lukeutuu kaikkiin suurpetoihin kohdistuneita luvattomia tappoja tai niiden yrityksiä sekä lukuisia luonnonsuojelulailla rauhoitettujen lintujen, kuten joutsenien ja haukkojen tappoja. Tällä hetkellä tapettuja suurpetoja epäillään olevan reilusti yli kymmenen.
– Rikosten torjunnan keinot, eivät poikkea tavanomaisesta rikollisuuden estämisestä. Valvonta on yksi keino, jota viranomaiset hoitavat osana lakisääteisiä velvoitteitaan, Pohjolainen kertoo.
Ylikomisarion mukaan kiinnijäämisriski metsästysrikosten osalta on yleisesti ottaen aika matala. Lainsäädäntö kuitenkin verrattain tiukka, mutta pelote ei ole riittävä. Ongelma on jossain toisaalla. Suden tappamisesta riistaeläimen arvon menettämisseuraamus on 4 500-9 000 euroa, ja seuraamukset ovat sinänsä kovia.
– Jos viranomaisilla olisi enemmän resursseja yhteistoiminnassa ennalta estää, torjua ja paljastaa erityisesti vakavaa metsästysrikollisuutta (kohdistuu hirvieläimiin ja suurpetoihin), kiinnijäämisriski kasvaisi, rikosvastuu kohdentuisi tehokkaammin ja siten yleisestävä vaikutus metsästysrikollisuuden yleisyyteen lisääntyisi kokonaisuutena, Pohjolainen kertoo.
Metsästysrikosten motiivit ovat laajat
Rajavartiolaitoksen liikkuvat partiot valvovat metsästystä ja kalastusta osana maarajalla sekä merialueella suoritettavaa rajojen valvontaa. Pelkästään vuoden 2021 aikana Rajavartiolaitos teki 3 853 metsästyslain säännöksiin liittyvää tarkastusta. Määrä on miltei 600 tarkastusta enemmän edellisvuoteen verrattuna.
Rajavartiolaitoksen mukaan yleisin törkeän metsästysrikoksen tekotapa on suurpetojen metsästäminen kiellettyjä ravintohoukuttimia käyttäen. Usein metsästysrikokseen liittyy samalla myös ympäristörikos.
Poliisin tehtäviin kuuluu erävalvonta. Erävalvonnan lainvalvontaviranomaisia poliisin lisäksi ovat Metsähallituksen erätarkastajat, Rajavartiolaitos ja Tulli. Poliisin ja Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluu myös metsästysrikoksiin liittyvää esitutkintaa.
Syitä metsästysrikoksiin on monia. Pohjolainen luettelee pitkän litanian mahdollisia syitä. Kansainvälinen petopolitiikka, petoviha, tapahtuneet koiravahingot tai vaan yleinen pelko. Verrattain pieni kiinnijäämisriski myös osin kannustaa mahdolliseen rikokseen.
– Esimerkiksi tässä Pohjois-Savon tapauksessa tekijät ovat kolmen vuoden ajan pystyneet toimimaan ilman, että jäävät kiinni. Toiminnasta tulee aika rohkeaa, Pohjolainen kertoo.
Pohjois-Savon tapauksessa yksi henkilö on edelleen vangittuna epäiltynä rikoksesta.
Juttua päivitetty 21.4. kello 9.20 Pohjolaisen ammattinimike ylikomisariosta rikosylikomisarioksi ja täsmennetty kommenttia viranomaisresurssien osalta.