”Suomi ja Saksa muuttaneet eniten suhtautumistaan Venäjään”

Kristi Raikin mukaan Suomi on luopumassa uskosta erityiseen suhteeseen Venäjän kanssa.
Saksan liittokansleri Olaf Scholz valtion johtajien tapaamisessa Berliinissä. LEHTIKUVA / AFP John Macdougall
Saksan liittokansleri Olaf Scholz valtion johtajien tapaamisessa Berliinissä. LEHTIKUVA / AFP John Macdougall

Viron ulkopoliittisen instituutin johtajan Kristi Raikin mukaan Suomi ja Saksa ovat kaksi maata, jotka ovat muuttaneet eniten suhtautumistaan Venäjään helmikuun hyökkäyksen jälkeen.

– Uskon, että Saksa ja Suomi ovat ne kaksi maata, jotka ovat muuttaneet suhtautumistaan ​​Venäjään radikaalimmin helmikuun 24. päivän jälkeen. Prosessit eivät ole vielä päättyneet, mutta suunta on selvä, Raik kirjoittaa Twitterissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Raikin mukaan Saksa on luopumassa “naiivista pasifismista” ja uskomuksistaan, että kaasun ostaminen Venäjältä edistää rauhaa Euroopassa.

– Silti jokainen päivä Venäjän vastaisen energiavientikiellon jatkamisesta maksaa ukrainalaisille ihmishenkiä. Jatkakaamme painetta Saksaa kohtaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Suomi on Raikin mukaan luopumassa uskostaan ​​erityiseen suhteeseen Venäjään, jonka uskotaan parhaiten säilyvän olemalla liittymättä sotilasliittoon.

– Suomalaiset ovat ottaneet polun kohti Nato-jäsenyyttä ja tuovat Ruotsia mukanaan. Tämä parantaa merkittävästi Itämeren alueen turvallisuutta. Raik toteaa.

Mainos