Suomen elintarvikevientiä voitaisiin vauhdittaa tukemalla keskisuurten elintarvikeyritysten kasvua ja kansainvälistymistä tukemalla, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys.
PTT:n selvityksessä tarkasteltiin keskisuuria eli 50–249 henkeä työllistäviä elintarvikealan yrityksiä sekä niiden kasvun ja kansainvälistymisen mahdollisuuksia.
Nämä yritykset kattavat noin viisi prosenttia alan yrityskannasta, mutta työllistävät jopa noin neljänneksen alan työvoimasta. Aineistoina käytettiin Tilastokeskuksen ja Tullin tilastotietoja, yrityskyselyä sekä asiantuntija- ja yrityshaastatteluita.
– Keskisuurten elintarvikeyritysten määrä on kasvanut maltillisesti viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, ja kasvu on tapahtunut ennen kaikkea elintarvikkeiden valmistuksessa, kertoo vanhempi ekonomisti Henna Busk tiedotteessa.
Suomen elintarvikeviennille on asetettu kunnianhimoisia kasvutavoitteita. Elintarvikkeissa kauppatase on vahvasti alijäämäinen, ja alijäämä on merkittävästi suurempi kuin vuosituhannen alussa. Tuonnin arvo on lähes kolminkertainen viennin arvoon nähden.
– Vaikka uusia avauksia vientimarkkinoilla on saatu, ja viennin kehittämistä on edistetty Food from Finland -ohjelmalla ja eri hankkeiden avulla, viennin kasvu on jäänyt maltilliseksi tavoitteisiin nähden, toteaa tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg.
Keskisuurille yrityksille vienti voisi tarjota liiketoiminnan kasvumahdollisuuksia. Selvityksessä toteutettu kysely tukee tätä ajatusta, sillä merkittävä osa yrityksistä tavoittelee viennin kasvua seuraavien kolmen vuoden aikana. Potentiaalisimpana vientimaana nähtiin Ruotsi.
– Kyselyn mukaan viennin haasteet johtuvat enemmän sisäisistä kuin ulkoisista tekijöistä. Tämä on sinänsä hyvä tulos, sillä sisäisiin tekijöihin yritys voi usein vaikuttaa, ulkoisiin ei niinkään.
– Keskisuurten yritysten merkittävimpiä pulmia on muun muassa osaamis- ja resurssipula. Yritysten olisikin hyvä lähteä kehittämään tarvitsemaansa vientiosaamista sekä vahvistamaan resurssejaan, kertoo maatalousekonomisti Elli Lemmetti.
Selvityksen mukaan vientiä tulisi rakentaa mahdollisimman paljon lisäarvotuotteiden varaan. Suomalaisella elintarviketuotannolla on kertynyt osaamista esimerkiksi laktoosittomien ja gluteenittomien tuotteiden markkinoinnista, ja tätä kokemusta voitaisiin hyödyntää myös muiden tuotteiden viennissä.