OECD-maiden työntekijät maksoivat viime vuonna tuloveroja ja sosiaaliturvamaksuja keskimäärin 25,5 prosenttia bruttopalkastaan. Osuus on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n tuoreen raportin mukaan säilynyt suhteellisen vakaana yli kaksi vuosikymmentä.
Belgiassa osuus on korkein, 40,5 prosenttia. Belgian lisäksi Tanska ja Saksa ovat ainoat OECD-maat, joissa osuus on yli 35 prosenttia. Sen sijaan Chilessä osuus on vain 7 prosenttia ja Meksikossa 11,2 prosenttia.
Viime vuonna työtekijöiden vero- ja sotumaksujen keskimääräinen osuus palkasta nousi 20 maassa, ja laski 13 maassa. Osuus säilyi ennallaan kahdessa maassa, Chilessä ja Unkarissa.
Työntekijän keskimääräisen palkkaverokiila leveni viime vuonna 18 maassa ja kapeni 16 maassa. Keskimäärin kiila kaventui 0,1 prosenttia.
Kolmessa maassa verokiilan kaventuminen oli OECD-raportin mukaan merkittävää. Unkarissa kiila kapeni 2,1 prosenttia, Luxemburgissa 1,76 prosenttia ja Suomessa 1,18 prosenttia.
Veronmaksajien viime joulukuussa julkaisemassa kansainvälisessä palkkaverovertailussa päädyttiin samaan huomioon.
Palkkaverotuksen kiristymisen ja progression jyrkkenemisen suunta muuttui vertailun mukaan Suomessa viime vuonna, kun palkkaverotusta kevennettiin ensimmäistä kertaa kaikilla tulotasoilla vuoden 2009 jälkeen.
Palkansaajan veroprosentti aleni noin 0,6 prosenttiyksikköä. Työn verotusta mittaava palkkaverokiila aleni yli prosenttiyksikön, kun tuloverotuksen ohella työnantajamaksut kevenivät kilpailukykysopimuksen myötä.
Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola totesi vertailun yhteydessä, että Euroopassa veropolitiikka on viime vuosina kääntynyt talouskasvua ja työllisyyttä vahvistavaan suuntaan. Viime vuonna oli Suomen vuoro erottua joukosta kilpailukykyä ja työllisyyttä tukevalla työn verotuksen kevennyksellä.
Palkkaverokiila kertoo kaikkien palkkaan kohdistuvien tuloverojen ja veronluonteisten maksujen osuuden työnantajan palkkakustannuksesta. Suomessa se oli viime vuonna keskimäärin 43,5 prosenttia. Belgiassa se oli 51,6 prosenttia ja Saksassa 48,1 prosenttia, mutta Tanskassa vain 35,56 prosenttia.