[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”ari-lahti-01″ mode=”header”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]Jos on elänyt 1980-luvulla, muistaa kolme traumaa, jotka kalvoivat suomalaisia: me emme ikinä saa mitalia lätkän MM-kisoissa, me emme ikinä voita Euroviisuja, emmekä me ikinä pääse jalkapallon MM-kisoihin tai edes EM-kisoihin.
Ensimmäinen trauma hoidettiin pois Calgaryn olympialaisissa vuonna 1988, toinen Lordi-keväänä 2006, mutta kolmas kalvaa edelleen.
Nyt on olemassa uusi, ehkä edeltäjiään parempi, suunnitelma, jonka tavoitteena on viedä Huuhkajat kisoihin. Suunnitelma sijaitsee vielä Ari Lahden päässä, mutta hän on jo saanut joukon ihmisiä innostumaan siitä.
– Se kulkee työnimellä Sukupolvien unelma, Lahti sanoo.
Lahti, 55, on investointipankkiiri, joka valittiin tammikuun lopussa Palloliiton puheenjohtajaksi. Heti valintansa jälkeen hän sanoi, että hänen tavoitteenaan on saada yksityiset sijoittajat ja yrittäjät kiinnostumaan jalkapallosta aiempaa enemmän.
Kevään aikana Lahti on jo ehtinyt puhua lukuisille tuttavilleen ja ystävilleen – joita riittää – miten suomalaisen futiksen ympärille rakennetaan suuri tarina.
– Tarina ei kuole siihen, että hävitäänkö me pelejä vai voitetaanko. Unelma elää joka tapauksessa.
Suunnitelma on, että yritykset sijoittavat rahaa kertomukseen ja saavat vastapainoksi näkyvyyttä.
– Tavoitteeni on saada mukaan kahdeksan yritystä, neljä vuotta eli kaksien karsintojen yli, miljoona euroa per firma eli yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa neljän vuoden aikana, vuolassanainen Lahti luettelee.
Vielä Lahti ei paljasta, mitkä yritykset ovat kiinnostuneet tai jopa sitoutuneet, mutta lupaa lisää tietoja kesän lopussa. Sen hän kertoo, että mainostoimisto Hasan&Partners tekee konseptia Sukupolvien unelmalle.
Lahdella on kokemusta suurten tarinoiden rakentamisesta. Kun uusinta versiota Tuntemattomasta Sotilaasta valmisteltiin, Lahti oli mukana hankkimassa elokuvalle rahoitusta ja houkutteli mukaan sijoittajia, muun muassa Supercellin omistajat.
– Silloin näin, miten voimakkaasti me rakensimme ilmiön. Sitä myytiin sloganilla ”on tarinoita jotka eivät saa unohtua”.
Samalla kun jalkapallotarinaa laaditaan, Lahti kerää ideoita siitä, mitä liitossa ja kentillä pitää tehdä paremmin kuin ennen. Hän haastattelee valmennusjohdon ja joukkueiden kapteenit, laatii listan ja lähtee toteuttamaan sitä.
Muutakin Palloliitossa tapahtuu Lahden kaudella. Hän on ilmoittanut korjaavansa liiton ”tsaarinaikaisen” organisaation. Kyse ei edes ole kielikuvasta: Palloliitto on perustettu vuonna 1907 ja toiminta nojaa edelleen silloin pystytettyyn malliin.
Lahti sanoo, että Palloliitossa tehdään ”anti-sote” eli ei perusteta uusia maakuntia vaan yhdistetään nykyisten piirien toimintaa. Jatkossa esimerkiksi piirien työntekijät ovat kaikki yhden ja saman Palloliiton palveluksessa.
– Vaikka ei tulisi senttiäkään lisää rahaa, niin ainakin saadaan raha kabineteista kentälle, Lahti sanoo.
Huuhkajia ei siis nähdä kesällä Venäjän MM-kisoissa. Lahti sen sijaan aikoo istua katsomossa, kuten on istunut jo vuodesta 1994 lähtien.
Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa pitää kisojen alla kokouksensa, ja Lahti edustaa siellä Palloliittoa. Kokouksen päätteeksi fifalaiset katsovat Moskovassa avausottelun Venäjä–Saudi-Arabia. Pietarissa pelattavaan välieräpeliinkin Lahti matkustaa.
Kisat pelataan jännitteiseen aikaan: Venäjä on valloittanut osan Ukrainaa, Britannia syyttää sitä kemiallisen aseen käytöstä, Syyriassa Venäjä puolustaa väkivaltaista hallintoa, Venäjä on tehnyt kyberhyökkäyksiä.
Fifakin on huomauttanut Venäjän jalkapalloliittoa siitä, että venäläiset katsojat ovat huudelleet rasistisia kommentteja ulkomaalaisille pelaajille.
Lahti muistuttaa, että kisat ovat Venäjälle tärkeät. Se haluaa kaikin keinoin varmistaa, että ne onnistuvat.
Boikotti-sana on Länsi-Euroopassa mainittu, mutta toistaiseksi vain jotkut kuninkaalliset ovat ilmoittaneet, etteivät he matkusta kisoihin. Lahti toivoo, ettei boikotteja tulisi.
– Urheilua ja politiikkaa ei pidä sotkea. Jalkapallon näkökulmasta toivon, että kisat onnistuvat.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][rev_slider alias=”ari-lahti-02″][/vc_column][/vc_row]
[vc_row][vc_column][vc_column_text]Lahti syntyi Leppävirran Sorsakoskella ja muutti yläasteikäisenä Kuopioon. Jalkapalloa hän pelaili pihalla, mutta havaitsi, että taidot eivät riitä huipulle.
– Minun kannatti lähteä kotiin lukemaan läksyjä.
Kun Lahti oli yhdeksännellä luokalla, hänen isänsä luki Hesarista, että Suomesta pääsee joka vuosi neljä nuorta Englantiin Atlantic Collegeen lukioon. Opinnot rahoitetaan stipendillä. Lahdella oli kympin keskiarvo, joten hänellä oli mahdollisuudet.
Sattumalta Minna Canthin lukiosta, johon Lahti siirtyi, oli juuri päässyt yksi poika tähän maineikkaaseen sisäoppilaitokseen. Seuraavana vuonna Lahti päätti hakea. Rehtori sanoi, että kannattaa varautua pettymykseen, koska olisi aikamoinen yllätys, jos samasta koulusta valittaisiin oppilas kahtena peräkkäisenä vuonna.
Pääsykokeissa Helsingissä Lahti ajatteli, että ehkä ”sosiaalinen savolainen” pärjää, ja niin pärjäsikin. Syksyllä 1980 Lahti lähti Lontooseen elämänsä toiselle ulkomaanmatkalle. Ensimmäinen oli suuntautunut lapsena Tukholmaan. Nyt hän lähti vain 17-kesäisenä yksin opiskelemaan ulkomaille.
– Se muutti elämäni. Jos pitäisi valita yksittäisiä asioita, tämä on ehdottomasti isoin, joka minuun on vaikuttanut.
Englannin taito, kansainvälisyys, into kansantalouteen, uskoa omaan itseen, kaikkea tätä Lahteen Englannissa tarttui. Hän palasi Suomeen ja kävi armeijan.
Kun hän sitten seisoi rinkka selässä Kuopion asemalla matkalla Helsingin yliopiston valtiotieteelliseen tiedekuntaan, hän tunsi itsensä pelottomaksi. Vaikka tulisi takaiskuja, hän ei taittuisi.
– Olen aina sanonut, että voin milloin tahansa lähteä rinkan kanssa takaisin. En pelkää, häviänkö vai voitanko.
Ennakkoluulottomuus näkyi hänessä jo nuorena.
Kahden vuoden opiskelujen jälkeen Lahti ideoi pienen kaveriporukan kanssa markkinatutkimuksen, joka suuntautui Kiinaan. Elettiin 1980-luvun puoliväliä, jolloin yritykset vasta hakivat jalansijaa idän jättiläisen avautuvilta markkinoilta.
Ryhmään kuului Lahden lisäksi toinenkin valtiotieteilijä, lääkäri, oikeustieteilijä ja kiinan-osaaja. He saivat rahoittajikseen Finnairin, Finnfundin ja Instrumentariumin tytäryhtiön Datexin. Viisikko matkusti kolmeksi kuukaudeksi Kiinaan ja kiersi maata tutkien markkinoita.
Ja vähän myöhemmin Lahti jo otti Bostonissa osaa oikeustapauskilpailuun, joka jatkui vuoden.
Kaikessa näkyy, että Lahdella on matala kynnys ryhtyä projekteihin.
– Mä touhuan tosi paljon kaikkea.
”Touhuamisen” huomasivat myös irlantilaisen pankkiiriliike Protoksen omistajat, kun he nimittivät vain 29-vuotiaan Lahden toimitusjohtajakseen. Lahti johti Protosta kuusi vuotta ja jatkoi sen palveluksessa vuoden sen jälkeen, kun yhtiö myytiin Mandatumille.
Sen jälkeen Lahti ryhtyi yrittäjäksi. Hän perusti pankkiiriliike Icecapitalin, joka keskittyy energia- ja kiinteistömarkkinoihin.
Mitä vaatii pankkiiriliikkeen perustaminen?
– Ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä. Keissien rakentaminen voi kestää tosi kauan, samoin niiden läpivieminen.
Toinen tärkeä seikka on koota ympärilleen hyvä tiimi. Lahti sanoo, että vaikka hän päätöksissään luottaa yleensä tarkkaan analyysiin, henkilövalinnoissa intuition merkitys on suuri.
Pitkäjännitteisyyttä kysyy myös Lahden harrastuksista tärkein, Kuopion Palloseura. Hän oli perustamassa KuPS Oy:tä jo 20 vuotta sitten, ja tavoitteena oli pelastaa vaikeuksiin ajautunut seura.
Vuonna 2006 Lahti sijoitti yhtiöön lisää rahaa. Kolme vuotta sitten hän sanoi, että KuPS-harrastukseen on kulunut jo viisi miljoonaa euroa.
– Ja viime vuoden hopeamitali maksoi miljoonan.
Lahti ei harmittele uponneita rahoja. Hän katsoo, että on hänen vuoronsa viedä KuPS-viestikapulaa seuraaville sukupolville.
– KuPS on perustettu vuonna 1923. Sen osakkeita voi omistaa, mutta KuPS:ia ei voi omistaa. Paljon on mennyt, mutta paljon olen saanutkin.
Lahti laskee, että jos hän lopettaisi joukkueen tukemisen, se putoaisi Veikkausliigasta alemmalle tasolle Ykköseen. Sen sijaan jos Kuopioon rakennettaisiin uusi stadion, KuPS saisi taloutensa kuntoon ja se voisi odottaa menestystä liigassa, hän uskoo.
Stadionille pitäisi mahtua nykyistä enemmän katsojia ja sen pitäisi tarjota muitakin palveluja, kuten ravintoloita, hyvinvointipalveluita ja liikuntatiloja.
– Me kilpailemme kaikkea viihdettä vastaan, emme vain muuta urheilua vastaan. On iso merkitys sillä, miten promotaan.
Lahti esitteli oman suunnitelmansa stadionin kehittämiseksi kolme vuotta sitten. Hän ehdotti, että stadionin ympärille rakennettaisiin uutta asutusta ja lähiliikuntatiloja.
Projektin arvo olisi yli sata miljoonaa euroa. Lahti on sanonut suoraan, että tällä tavoin hän saisi takaisin KuPS:iin sijoittamiaan rahoja.
Lahti maksoi pelkistä suunnitelmista ja kaavoituksesta ”kuusinumeroisen summan”. Kaupungille hän oli valmis maksamaan rakennusoikeudesta käyvän hinnan.
Kuopion kaupunki oli aluksi kiinnostunut, mutta nyt se alkanut epäröidä. Uusi stadion vaatisi julkista rahaa, ja muitakin kehityssuunnitelmia on tullut eteen, kuten jäähallin alueen muutokset.
Kaupunki on tehnyt Lahden suunnitelmasta vaikuttavuusarvioinnin. Viidentoista kohdan selvityksessä löydettiin lähes pelkästään positiivisia seurauksia. Kaksi kielteistä asiaa löytyi: rakentamiseen kuluu luonnonvaroja, ja rakentaminen vaatii kaupungin rahaa.
Lahti on pettynyt. Hän katsoo, että Kuopion kaupunki on vetäytymässä yhteistyöstä, jota osapuolet ovat yhteisymmärryksessä tehneet.
– Jos yhteistyö tällaista, että minä maksan ja kaupunki vie kaiken hyödyn, niin pidän sitä erittäin epäreiluna.
Maaliskuun lopussa Kuopion kaupunginhallitus päätti, että se tekee stadionsuunnitelmasta tarveselvityksen.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row full_width=”stretch_row” css=”.vc_custom_1524818612816{margin-top: 20px !important;padding-bottom: 20px !important;background-color: #595959 !important;}”][vc_column][vc_column_text]
Entä jos Suomi olisi yhtiö?
”Ei valtio ihan huonossa kunnossa ole. Me selviämme kohtuullisen hyvin. Ei ole sattumaa, että meidät on valittu onnellisimmaksi kansaksi. Mutta jos olisin Oy Suomi Ab:n johtaja, olisin huolissani siitä, miten paljon otamme velkaa ja paljonko sitä jää seuraavalle sukupolvelle maksettavaksi takaisin.”[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]