Viime viikolla julkistettu budjetti leikkaa kehitysyhteistyörahoja 200 miljoonaa euroa. Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok.) muistuttaa, että säästöt koskevat kaikkia talouden sektoreita.
Kautta aikojen ensimmäinen kokoomuslainen kehitysministeri näkee tilanteessa myös uusia mahdollisuuksia.
– Kun joudumme entistä tarkemmin miettimään jokaisen euron vaikuttavuuden, näen kipeät leikkaukset myös mahdollisuutena uudistaa suomalaista kehityspolitiikkaa. Kirkastetaan tavoitteet, mietitään miten eurot kohdistuvat tarkemmin kaikkein köyhimpien auttamiseksi ja mietitään, mitkä ovat ne maat, missä pitkäjänteisesti olemme mukana, Lenita Toivakka sanoo Verkkouutisille ja Nykypäivälle.
Suomi tukee nyt kahdenkeskisesti perinteisiä kahdenvälisiä kumppanimaita Tansaniaa, Mosambikia, Nepalia, Sambiaa, Etiopiaa ja Keniaa sekä niin sanottuja hauraita valtioita kuten Afganistania, Myanmaria, Etelä-Sudania, palestiinalaisalueita ja Somaliaa.
Kysymys herää, riittävätkö Suomen rahkeet jatkossa näin monen maan tukemiseen.
– Tämäkin on asia mitä meidän tarvitsee arvioida ja mistä pitäisi keskustella. Monet kansainväliset kehitysyhteistyön asiantuntijat ovat sanoneet, että Suomen kannattaisi olla mukana harvemmassa maassa mutta vahvemmin. Olisiko kehitysyhteistyömme vaikuttavampaa, jos kohdentaisimme ja keskittäisimme sitä entistä enemmän?
Sama pohdinta koskee ministerin mukaan myös monenkeskistä kehitysyhteistyötä.
– Voisimme kohdentaa rahamme tehokkaammin painopisteisiin, joita ovat esimerkiksi naisten ja tyttöjen aseman vahvistaminen tai toimivien yhteiskuntien vahvistaminen. Myös suomalaisten osaajien eteenpäin pääsymahdollisuudet paranisivat ja Suomen ääni kuuluisi paremmin, Toivakka sanoo.
Osana Suomen kehityspolitiikan uudistamista budjetissa siirretään sata miljoonaa euroa lahja-avusta lainamuotoiseksi kehitysavuksi, joka kanavoidaan muun muassa Finnfundin kautta. Tämä parantaa yritysten mahdollisuuksia hankkia rahoitusta kehitysmaihin suuntautuviin hankkeisiin. Yksityisten yritysten ottaminen mukaan tiiviimmin kehitysyhteistyöhön on Toivakan mukaan selvä muutos aiempaan kehitysyhteistyöpolitiikkaan.
Yritysten tietä kehitysmaiden markkinoille silotetaan Finnfundin pääomittamisen sekä korkotukilainojen modernisoinnin lisäksi muun muassa tehostamalla Team Finland -verkostoa. Tavoitteena on, että kehitysmaat saavat investointeja, työpaikkoja ja verotuloja.
– Tämä on myös kumppanimaiden toive. Tansanian presidentti sanoi Suomen-vierailullaan, että ”avustukset ovat hyvä asia, mutta kauppa ja investoinnit ovat parempia”, Toivakka muistuttaa.
Lenita Toivakka sanoo, että kyse on maailmanlaajuisesta trendistä, johon Suomi on vasta pääsemässä mukaan.
– Emme ole yksin tämän keskustelun äärellä. Suomi on ihan oikealla tiellä suunnatessaan rahaa myös yksityisen sektorin mukaantuloon.