Suomi tarvitsee osaamisen tulevaisuussopimuksen. Se on sopimus läpi työuran jatkuvan oppimisen ja osaamisen päivittämisen mallista, jossa ovat mukana sekä työnantajat että työntekijät. Meidän on uudistettava verotusta, yhteiskunnan rakenteita, sosiaaliturvaa ja koulutusjärjestelmää niin, että jokaisella on mahdollisuus pysyä mukana työelämän muutoksessa.
Nykyään ajattelemme, että ensin käydään koulut, sitten mennään töihin. Tulevaisuudessa tämä yksisuuntainen polku hämärtyy. Nykypäivän työ vaatii jatkuvasti uuden oppimista, ja yhä useamman työura polveilee. Koko ajan tulee uusia teknologioita ja laitteita, jatkuvasti pitää oppia hallitsemaan uusia kokonaisuuksia. Tarve kouluttautua uudelleen tai päivittää osaamista tulee vastaan työuralla monta kertaa. Lisäksi työelämän vaatima osaaminen on monialaisempaa: enää ei riitä, että osaa vain yhden asian hyvin.
On ymmärrettävää, että moni on huolissaan, oli sitten tohtori tai toimihenkilö: Katoaako minun työni? Riittääkö minun osaamiseni? Onko koulutuksestani ja osaamisestani tulossa merkityksetön? Pärjäävätkö tulevaisuudessa vain ne, jotka itse keksivät itselleen työn ja jaksavat markkinoida sen tarvetta?
Yhteiskunnan ja julkisen vallan on tuettava ihmisiä muutoksissa. Suomella on erinomaiset edellytykset pärjätä. Meillä on koulutettu väestö, jolla on kykyä ja halua oppia uutta sekä hyvä asenne oppimiseen. Meillä on erinomainen koulutusjärjestelmälle, joka on Suomen valttikortti nyt ja tulevaisuudessakin. Meillä on myös totuttu käyttämään teknologiaa, ja digitaalinen infra on hyvässä kunnossa.
Koulutus on paras muutosturva sekä yksilölle että koko yhteiskunnalle. Tämä tarkoittaa, että jokaisella pitää olla mahdollisuus oppia uutta, täydentää osaamistaan taikka vaihtaa alaa tai ammattia. Oppimisen pitää olla mahdollista eri elämäntilanteissa: työn ohessa, työttömänä, työkyvyttömyyden kohdatessa, lapsia hoitaessa ja eläkevuosina.
Tulevaisuudessa koulutusta on oltava tarjolla joustavammin ja paremmin työelämän muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Oppimisen mahdollisuuksia on tarjottava niin, että niihin pystyy osallistumaan elämäntilanteesta riippumatta. Tarvitaan monialaisia ja joustavia opintokokonaisuuksia, moduuleja ja muuntokoulutuksia perinteisiä tutkintoja täydentämään. Korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opetusta on vapautettava entistä avoimemmin ihmisten saataville.
Miten tähän päästään? Muutos vaatii työmarkkinoiden, työttömyysturvan, verotuksen ja erilaisten rakenteiden muuttamista. Myös yritysten ja kolmannen sektorin on otettava vahvempi rooli ja vastuu jatkuvan oppimisen mahdollistajana. Jatkuvan oppimisen pitää olla luonteva osa työelämää. Lainsäädäntöä, verotusta, sosiaaliturvaa, yhteiskunnan rakenteita ja työmarkkinoita on uudistettava jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi. Tämä on koko yhteiskunnalle valtava poikkihallinnollinen haaste. Yhteiskunnan on kannettava erityistä vastuuta niistä, joilla ei ole työnantajaa tai joilla työsuhteet ovat monimuotoisia.
Työhön tarvitaan mukaan sekä maan poliittista johtoa, työmarkkinaosapuolia kuin koulutuksen järjestäjiäkin. Siksi ehdotamme, että tuleva hallitus käynnistää yhteisen työn, jossa tehdään mahdolliseksi osaamisen päivittäminen läpi työuran. Laaditaan osaamisen tulevaisuussopimus, joka mahdollistaa oppimisen kaikille ilman pitkiä poissaoloja työelämästä – ilman, että aina täytyy aloittaa alusta.
Osaamisen tulevaisuussopimus mahdollistaa sen, että Suomi ottaa paikkansa maailman osaavimman työvoiman kotimaana.
Petteri Orpo
kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri
Sanni Grahn-Laasonen
kokoomuksen varapuheenjohtaja, opetusministeri