Suojelupoliisin mukaan koronapandemian kaltainen poikkeustila voi kasvattaa tarkoitushakuisesti levitetyn disinformaation määrää ja vaikuttavuutta.
– Informaatiovaikuttamiselle tällainen aika on kultakausi, ja siitä on viitteitä nytkin. Tällaisessa tilanteessa ihmisten tiedon tarve on valtava, ja myös tahallisesti levitettyä väärää tietoa liikkuu paljon, Supon viestintäasiantuntija Anni Lehtonen sanoo sähköpostitse Verkkouutisille.
– Suojelupoliisin havainnot järjestelmällisestä ja johdonmukaisesta disinformaation levittämisestä ovat kuitenkin verraten vähäisiä ja vaikuttavuudeltaan arvioitu toistaiseksi vaatimattomaksi, Lehtonen jatkaa.
Ruotsin vastine Säpo on varoittanut ”vieraiden valtojen” pyrkivän hyödyntämään koronakriisiä Ruotsin heikentämiseen tähtäävissä toimissa. Aftonbladetin mukaan Säpo lähetti asiasta kirjeen tärkeistä toiminnoista vastaavien viranomaisten ja terveydenhoidon turvallisuusjohdolle. Kirjeessä varoitetaan tällaisen toiminnan kiihtyneen. Erityisinä kohteina ja heikkouksina mainittiin terveydenhoidon varustehankinnat sekä varoja nyt kipeästi kaipaavat yritykset, jotka etsivät sijoittajia.
– Vieraat vallat hyödyntävät tätä tilannetta erilaisten tarjousten, lainojen ja lahjoitusten kautta. Ne saattavat liittyä tulevaisuuden yhteistyöhön tai vaikuttamiseen, varoituskirjeessä sanotaan.
Tietoa uhkista ja tapauksista kuvataan ”erittäin tärkeäksi, jotta voidaan ryhtyä tarvittaviin toimiin”.
Verkkouutiset kysyi Supolta muun muassa, onko sille tullut yhteydenottoja ja onko se tehnyt havaintoja Säpon kirjeessä kuvatun kaltaisesta toiminnasta.
– Suojelupoliisi seuraa tilanteen kehittymistä ja raportoi omaan toimialaansa liittyvästä kehityksestä asiakkailleen sekä jakaa tietoa muiden viranomaisten kanssa. Tarkempia tietoja siitä, millaisia yhteydenottoja Suojelupoliisi on saanut tai miten Suojelupoliisi toimii suhteessa valtionjohtoon tai muihin viranomaisiin emme voi avata enempää, Anni Lehtonen vastaa.
Heikkoudet lisääntyvät
Säpon päällikkö Klas Friberg varoitti koronaan liittyvästä tiedustelu-uhkasta jo maaliskuun lopulla Säpon vuosikirjan julkaisen yhteydessä. Hän ei halunnut mennä yksityiskohtiin, mutta totesi koronakriisin lisäävän kuitenkin yhteiskunnassa jo valmiiksi olevia heikkouksia.
– Tämä merkitsee, että saatamme nähdä lisää kybervakoilua, disinformaatiota, vaikuttamisoperaatioita ja strategisia hankintoja, Friberg sanoi.
Supokin nosti asian esiin vuosikirjansa julkaisun yhteydessä huhtikuun alussa.
– Koronaviruspandemian välittömät uhkat kansalliselle turvallisuudelle ovat toistaiseksi vähäisiä. Suomen sisäinen turvallisuustilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta poikkeusolojen pitkittyminen voi kasvattaa kansallisen turvallisuuden uhkia, Anni Lehtonen kertaa.
Suposta on muistutettu, että Suomi on jatkuvasti ulkovaltojen laittoman tiedustelun kohteena. Suomea vakoilevien valtioiden keskeisenä tavoitteena on Supon mukaan etsiä haavoittuvuuksia, joiden kautta niiden on mahdollista saada haltuunsa esimerkiksi salassa pidettävää tietoa.
– Poikkeusolot luovat tilaisuuden ulkovaltojen laittomalle tiedustelulle, kybervakoilulle sekä laaja-alaiselle vaikuttamiselle. Laittoman tiedustelun kiinnostuksenkohteina tässä tilanteessa ovat pandemian vaikutukset suomalaiseen yhteiskuntaan, viranomaisten suorituskykyyn, yritysten toimintaan tai huoltovarmuuteen.
Sekä Suomen että Ruotsin suojelupoliisit ovat myös huomauttaneen korona-aikaan kuuluvan etäyhteyksien käytön lisäämisen altistavan tietoturvauhkille.
– Suomalaisen muuttuneita työtapoja voidaan käyttää hyväksi myös pahantahtoisesti. Nyt kun suuri osa suomalaisista on siirtynyt etätöihin on tärkeää, että etätöissä huolehditaan tietoturvasta vähintään yhtä hyvin kuin normaalioloissa, Anni Lehtonen toteaa.