Kokoomuksen kansanedustajan Milla Lahdenperän mukaan susien ihmisarkuuden poistuminen sekä susien läsnäolo pihoissa ja koulureiteillä aiheuttavat laajaa turhautumista Suomen suurpetopolitiikkaan.
– Suden kannanhoidollisen metsästyksen toteutuminen pitää varmistaa, myös juridisen perustan osalta, hän vaatii tiedotteessa.
Maa- ja metsätalousministeriön syksyllä antaman susiasetuksen mukaan riistakeskus voi myöntää 28 suden kaatolupaa metsästysvuonna 2023–2024. Nämä luvat saattavat kuitenkin vielä pysähtyä hallinto-oikeuteen.
Lahdenperän mukaan tarvitaan suurempaa määrää kaatolupia sekä nykyistä oikeusvarmempia keinoja susikannan harventamiseksi.
– Nykyisen asetuksen sallima kannanhoidollinen määrä ei ole riittävä. Susitihentymien harventamiseen tarvitaan mittavampaa kannanhoitoa, jolla torjuttaisiin susien aiheuttamia vahinkoja sekä palautettaisiin susien ihmisarkuutta. Tämä on välttämätöntä ihmisen ja suden rinnakkaiselon kannalta, Lahdenperä sanoo.
Suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on ollut vastatuulessa oikeuslaitoksessa. Korkein hallinto-oikeus päätti lokakuun lopussa valitusten perusteella karhujen metsästystä koskevat poikkeusluvat lainvastaisiksi.
– Tämä linjaus oli erittäin huolestuttava. Pelkona on, että ratkaisu vaarantaa kannanhoidollisen metsästyksen myös susien osalta. Hallitusohjelmassa sitoudutaan siihen, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys turvataan lainsäädännöllä. Uusien linjausten valossa muutoksille saattaa olla tarvetta.
Lahdenperä on tehnyt suden kannanhoidollisesta metsästyksestä kirjallisen kysymyksen, jossa pureudutaan susiongelmaan ja kysytään muun ohella mahdollisuudesta asiantuntijaryhmän perustamiseksi.
Euroopan komissio on eilen ehdottanut suden suojeluaseman keventämistä. Susilaumojen keskittyminen tietyille alueille on puheenjohtaja Ursula von der Leyenin mukaan aiheuttanut vaaraa.
– On hienoa, että Brysselissä on herätty maaseudun todellisuuteen: sudet ovat merkittävä uhka, mahdollisesti myös lapsille. Komission aloite käynnistää pitkän prosessin, joka helpottaa kannanhoitoa. Tästä huolimatta tarvitaan pikaisia kansallisia toimia. Kuten komissiostakin muistutettiin, tulee jäsenvaltioiden hyödyntää luontodirektiivin poikkeamismahdollisuuksia jo tässä vaiheessa, Lahdenperä korostaa.