”Alkoholihaittojen kustannuksia voidaan kuitenkin vähentää tuntuvasti. Kaikkia miellyttävä näpertely ei auta, vaan on käytettävä riittävän tehokkaita keinoja”, Helsingin yliopiston kansanterveystieteen osaston dosentti Peter Eriksson toteaa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessaan.
Erikssonin mukaan ylivoimaisesti tärkein keino alkoholin kokonaiskulutuksen vähentämiseksi on vähittäismyynnissä olevien alkoholituotteiden alkoholipitoisuuden pienentäminen.
”Keskioluen vähittäismyynti on siirrettävä Alkoon, ja sen tilalle on tuotava niin sanottu kakkosolut (alkoholin tilavuusprosentti noin 2,3–3,5)”, hän kirjoittaa.
Esimerkkinä Eriksson mainitsee Ruotsin. Siellä toimittiin näin vuonna 1977. Erikssonin mukaan Ruotsalaisten alkoholinkulutus on pysynyt sen ansiosta maltillisena ja maa on säästynyt mittavilta haitoilta sekä kustannuksilta.
Eriksson toteaa, ettei suurin osa suomalaisista pysty erottamaan kakkosolutta kolmosoluesta maun perusteella. Hän muistuttaa myös, että keskiolutta kaipaavat saisivat sitä edelleen Alkosta ja anniskelupaikoista.
”Alkoholin kokonaiskulutus vähenisi huomattavasti – mahdollisesti jopa yli 20 prosenttia – muutamassa vuodessa. Tämä voisi tuoda lähes miljardin euron vuosittaiset säästöt”, Eriksson toteaa.
Hänen mukaansa alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen on tutkimusten mukaan tehokkain alkoholihaittojen vähentämiskeino.
Nykyinen alkoholinkulutus tuottaa Peter Erikssonin mukaan Suomen valtiontaloudelle vähintään 2–3 miljardin euron nettotappion joka vuosi. Suuria kustannuksia tulee muun muassa terveyshaitoista, työkyvyn heikentymisestä ja rikollisuudesta.
”Lisäksi runsas alkoholinkulutus aiheuttaa mittaamattomasti inhimillistä kärsimystä”, Eriksson toteaa.
Hän rajoittaisi myös alkoholimainontaa. Erikssonin mielestä ”mietojen alkoholijuomien (alle 22 prosenttia) nauttimista ihannoiva mainonta pitäisi kieltää”.
Lisäksi tulisi rajoittaa alkoholin saatavuutta anniskelupaikoissa.
”Anniskelun lopettaminen ajoissa vähentäisi alkoholinkulutuksen aiheuttamia ongelmia ravintoloissa ja niiden ulkopuolella. Se vähentäisi myös työkyvyttömyyttä alkoholin juomista seuraavana päivänä.”
”Kyse ei ole siitä, että yhteiskunta holhoaisi kansalaisia, kuten alan yritykset väittävät – samalla, kun ne kasvattavat omaa liiketoimintaansa. Ekonomistien ja yhteiskunnallisten päättäjien pitäisi toimia koko yhteiskunnan hyväksi”, Peter Eriksson toteaa.