Suvivirsi venytti valiokuntakokousta – ”nyt päästiin tunnetasolta järkitasolle”

Perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtajan Outi Mäkelän (kok.) mukaan asiantuntijakuulemisista löytyi tukea suvivirren säilyttämiselle.

Perustuslakivaliokunnan tämänaamuinen valiokuntakokous venähti yli tunnilla, kun valiokunta kuuli asiantuntijoita liittyen kuumaan keskusteluun suvivirren asemasta koulujen kevätjuhlissa.

Varsinaisesti käsittelyssä oli oikeuskanslerin kertomus vuodelta 2012, mutta käytännössä pohdinnat liikkuivat apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalaisen parin viikon takaisessa linjauksessa, jossa hän katsoi koulujen uskonnollissisältöisten tilaisuuksien olevan ristiriidassa uskonnonvapauden kanssa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Hyvä, että nyt päästiin tunnetasolta järkitasolle tässä asiassa, kommentoi perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Outi Mäkelä (kok.) kokouksen jälkeen.

Valiokunta kuuli vasta asiantuntijoita, mahdollisesti asiasta linjataan ensi viikolla. Mäkelä ei vielä halunnut ennakoida muutoksia.

– Uskon, että se näkemys, mikä ihmisillä on tästä asiasta yleensä, saa kyllä tukea, Mäkelä kuitenkin arvioi.

Mäkelän mukaan kansalaisten ja päättäjien ylivoimainen enemmistö haluaa säilyttää suvivirren koulujen päättäjäisissä osana suomalaista kulttuuriperinnettä.

Muutosten tarve selvitetään

Valiokuntakuulemiset aloitettiin Mäkelän aloitteesta. Oikeusoppineet ovat kritisoineet oikeuskanslerin kannanoton tuomista näin valiokunnan käsittelyyn.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Julkisuudessa on kritisoitu, että näin yksittäiseen kannanottoon otetaan kantaa. Siitä ei ole kyse. Opetushallituksessa ryhdyttiin kuitenkin jo pohtimaan oikeuskanslerin kannanoton pohjalta, pitäisikö tehdä muutoksia ohjeistukseen, Mäkelä muistuttaa.

Mäkelän mukaan perustuslakivaliokunta haluaa nyt selvittää, onko tarvetta lainsäädännön muutoksiin, mahdollisesti laajemmin. Valiokunta linjasi suvivirsi-asiasta vuonna 2002.

– On hyvä, että kuulemme asiantuntijoilta, onko lainsäätäjän tahdossa tarvetta selkeyttämiseen. Jos apulaisoikeuskanslerin tai muiden lainkäyttäjien tulkinta kirjoitetusta laista on erilainen kuin lainsäätäjä on tarkoittanut tai sittemmin tahtoo, on vika lainsäätäjässä eikä käyttäjässä. Kuulemisten jälkeen voimme korjata lakia, jos selkeyttämiselle on tarvetta, Mäkelä linjaa.

Mainos