Helsingin Sydänpiiri ry:n jäsenille tehdystä kyselystä on yhdistyksen mukaan käynyt ilmi, että sydämen vajaatoiminnan vakavuutta ei tunneta riittävästi. Monet sydämen vajaatoimintaa sairastavat potilaat eivät hakeudu hoitoon, vaikka he kyselyssä tunnistivatkin sairauteen liittyviä oireita ja omahoitoon liittyviä asioita melko hyvin.
Taudin pahenemisen oireista vastaajat tunnistivat hyvin yöllisen hengenahdistuksen ja jalkojen turvotuksen, mutta nopeaan painonnousuun ei kiinnitetty riittävästi huomiota. Painon nousu voi olla yksi varhaisimmista merkeistä olemassa olevan sydämen vajaatoiminnan pahenemisesta.
Sairaanhoitaja Päivi Ronkainen Helsingin Sydänpiiri ry:stä kertoo tulosten osoittavan, että erityisesti omahoidon tuntemus on edelleen huonoa.
– Lähes puolet sydämen vajaatoimintaa sairastavista vastaajista käy seurannassa vain kerran vuodessa ja voidaankin kysyä, onko se liian harvoin, hän toteaa yhdistyksen tiedotteessa.
Suomen Kardiologisen Seuran Sydämen vajaatoimintajaoksen puheenjohtaja, kardiologian erikoislääkäri Johan Lassus arvioi, että tutkimuksen perusteella sydämen vajaatoiminnan lääkehoito toteutuu potilailla tunnollisesti, mutta elämäntapahoidossa ja riittävän säännöllisen seurannan järjestämisessä voidaan vielä parantaa.
– Oireiden pahentuessa vajaatoimintapotilaalla pitäisi olla terveydenhuollon henkilö tai yksikkö, mihin voi matalalla kynnyksellä ottaa yhteyttä, Lassus painottaa.
Hänen mukaansa taustalla vaikuttavien sydänsairauksien, kuten sepelvaltimo- tai verenpainetaudin, hyvään hoitoon jo ennen vajaatoiminnan kehittymistä olisi panostettava.
– Toivoisin, että tieto vajaatoiminnan huonosta ennusteesta lisäisi myös motivaatiota ennaltaehkäisevään hoitoon.
Kansainvälistä sydämen vajaatoimintapäivää, jolla pyritään lisäämään yleistä tietoutta sairaudesta, vietetään 8. toukokuuta.