Viime vuonna kulutusluotoista velkaantuneista lainatakauksen hakijoista lähes 20 prosentilla oli myös asuntovelkaa. Osuus on kasvanut viidessä vuodessa kaksinkertaiseksi.
Takuu-Säätiön toiminnanjohtaja Juha Pantzarin mukaan säätiön asiakkaiden on nykyisin yhä useammin vaikea saada pankista lainaa, jolla voisi ajoissa yhdistää velkoja.
Lainaa ei välttämättä saa, vaikka hakijan omistusasunnossa olisi vapaata vakuusarvoa. Useimmiten tosin vapaata vakuusarvoa ei asunnossa edes ole. Lisäksi pikavipit ovat johtaneet muita kulutusluottoja nopeammin maksuhäiriömerkintään.
Pantzar pitää varsinkin yksinasujien lainataakan kasvua huolestuttavana, sillä heillä on lainaa maksettavana suhteessa enemmän kuin pariskunnilla.
Takuu-Säätiön lainatakausta hakeneilla yksinasujille oli viime vuonna asuntolainaa keskimäärin vajaat 80 000 euroa, mikä oli yli puolet enemmän kuin viisi vuotta aiemmin. Pariskunnilla puolestaan asuntolainaa oli noin 112 000 euroa. Yksinhuoltajien asuntolainat kasvoivat viidessä vuodessa 55 000 eurosta runsaaseen 100 000 euroon.
– Asuntolainan hoitomenojen lisääntyminen tulee ajamaan velallisia taloudelliseen umpikujaan. Pelastus ei nykyisin tule välttämättä edes asunnon myynnistä. Kaupan jälkeen voi jäädä jäännöslainaa tai ainakin kulutusluottokierre, arvelee Pantzar säätiön tiedotteessa.
Tavanomaisia kulutusluottoja kuten opinto- ja autolainoja asuntovelallisilla oli keskimäärin runsaat 20 000 euroa. Määrä on pysynyt viiden vuoden aikana aika samana, mutta pikavippien määrä on kaksinkertaistunut yli 4 000 euroon.