Turkmenistanissa johtajakultti on surullinen vitsi. Omalaatuisen komedian taakse kätkeytyy keskiaasialaisen ex-neuvostotasavallan syvä kriisi.
Turkmenistanin presidentti Gurbanguly Berdimuhamedow, 61, sinetöi viime vuonna uudelleenvalintansa näennäisellä 97,69 prosentin ääniosuudella. Hänen on muun muassa nähty esittelevän ampumataitojaan upseerien merkitessä kuuliaisesti muistiin hänen liikkeitään, jotka huokuvat amerikkalaisen toimintaelokuvan tunnelmaa (video alla ylimpänä).
Alla näkyvillä sosiaalisen median videoilla Berdimuhamedow myös opastaa ministereitään kuntosalilaitteiden käytössä, ajaa kilpa-autoilla, viihdyttää juhlayleisöä laulullaan ja soitollaan ja kirjoittaa runoja.
Videoita presidentin omalaatuisista sankariteoista alkoi ilmestyä verkkoon vuonna 2013. Uusia julkaistaan yhä säännöllisin väliajoin, kertoo Keski-Aasiaan erikoistunut politiikan tutkija Rafael Sattarov Moskovan Carnegie-keskuksen julkaisemassa artikkelissa. Videoita levittävät niin presidenttiä tukevat propagandistit kuin oppositiomielinen media.
– Komedian pilaa vain tietoisuus siitä, että Berdimuhamedow-videot ovat merkki maan syvästä kriisistä. Niiden avulla yritetään jotenkin kompensoida turkmeenien yhteiskunnan kasvavaa turhautuneisuutta, Sattarov sanoo.
– Sen sijaan, että Turkmenistanista olisi tullut ”toinen Kuwait”, kuten hallinto on luvannut, maa onkin muuttunut toiseksi Venezuelaksi.
Luvattuja uudistuksia
ei koskaan tullut
Kun Berdimuhamedow vuonna 2007 nousi edeltäjänsä kuoleman jälkeen Turkmenistanin johtoon, hän vakuutti Sattarovin mukaan aluksi tulevansa toimimaan uudistajana, vaikka varoittikin takapajuisen maan uudistusten olevan pitkä prosessi.
– Sittemmin hän ei kuitenkin ole käyttänyt aikaansa uudistuksiin, vaan luksukseen ja propagandaan, Sattarov toteaa.
Vuoteen 2006 saakka koko internet oli Turkmenistanissa tosiasiallisesti kielletty. Kansalaisten pääsy Facebookin, Twitterin ja venäläisen VKontakten kaltaisiin sosiaalisen median kanaviin on edelleen estetty.
Myös kaikki seitsemän Turkmenistanin televisiokanavaa ovat Berdimuhamedowin hallinnon täydellisessä kontrollissa, eikä edes suoria uutislähetyksiä välitetä kuin tärkeinä kansallisina juhlapäivinä. Uutisaiheet keskittyvät lähes yksinomaan presidentin henkilökultin pönkittämiseen.
Hännystelijästä
tuli puolijumala
Vaikka stalinismista ja itäisestä feodalismista vaikutteensa ammentava johtajien henkilökultti leimaa muodossa tai toisessa kaikkia Keski-Aasian entisiä neuvostotasavaltoja, Turkmenistanissa sen hullunkurisuus on Sattarovin mielestä aivan omaa luokkaansa.
– Selitys voi tulla johtajan omasta persoonallisuudesta. Propagandavideot todistavat Berdimuhamedowin syvästä psykologisesta kompleksista, joka kehittyi hänen vuonna 2006 kuolleen edeltäjänsä Saparmurat Nijazovin kaudella. Nijazovin aikana hän oli huomiota herättämätön hahmo, joka perusti uransa imartelulle ja liehittelylle – Nijazovia elävänä jumaluutena palvoen, Sattarov toteaa.
Nijazovin kuoltua Berdimuhamedow halusi päästä eroon kaikesta, mikä muistutti häntä edeltäjästään. Rakennettiin uusi presidentinpalatsi, pystytettiin uudet monumentit ja luotiin uudenlainen henkilökultti uusine rituaaleineen.
– Turkmenistanilaiset virkamiehet eivät enää suutele johtajansa sormusta, kuten Nijazovin aikaan, vaan polvistuvat nyt Berdimuhamedowin eteen ottamaan vastaan palkintoja, Sattarov kertoo.
– Berdimuhamedow on korvannut yhden sokean kuuliaisuuden kultin, jossa hän oli joutunut alistumaan, toisella, jossa hänelle lankeaa kaikki henkilökohtainen kunnia.
LUE MYÖS:
Suuri Suojelija – tämä itsevaltias on stunttikuski, dj ja urheilumestari (VU 11.7.2018)