– Se riski, että atomiaseet alkavat puhua, on aivan valtava. Kyllä se merkitsee loppua.
– Minä puhun puhtaasti sellaisesta teoreettisesta tilanteesta, että jos atomiaseita käytettäisiin, täytyy vaan ymmärtää, että se on loppu, tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi Presidentinlinnaan kokoontuneille Politiikan toimittajien yhdistyksen jäsenille.
Niinistö puhui teoriassa, mutta Tampereen yliopiston yliopisto-opettaja Tapio Juntunen näkee, että keskustelu ydinaseista on ajankohtainen ja sitä olisi ollut syytä käydä Euroopassa jo aiemmin.
– Ydinaseiden aika ei ole ohi. Yhdysvallat ja Kiina ovat aloittaneet kilpavarustelun uudelleen. Samaan aikaan kasvava joukko valtioita ja toimijoita on sitä mieltä, että ydinaseiden ajan pitäisi olla mahdollisimman nopeasti ohi. Siitä huolimatta näyttää siltä, että ydinaseiden kolmas aikakausi on oraalla. Se näkyy myös siinä, että Natokin tulee vahvistamaan ja kirkastamaan ydinasepolitiikkaansa, Juntunen sanoo Verkkouutisille.
Venäjä on viestinyt Ukrainan sodan aikana useasti valmiuttaan tarvittaessa käyttää ydinaseita, jos se kokee sen alueen olevan uhattuna. Tämä loppui, kun Kiina ärähti Venäjälle viime vuoden marraskuussa siitä, ettei se katso tällaista hyvällä.
Suomessa ydinase-keskustelu nousi jälleen esille, kun tasavallan presidentti otti aiheen esille. Juntunen näkee, että Niinistön puheella saattoi olla monia ulottuvuuksia. Juntunen ei näe suoraa syy-yhteyttä, miksi Niinistö toi asian esille juuri nyt.
– En osaa liittää tätä mihinkään ajankohtaiseen tapahtumaan. Mutta se voi liittyä siihen, että Suomen hallituksen pitää tehdä linjauksia siitä, mikä on Suomen ambitiotaso Naton ydinasepolitiikan suunnitteluun ja ydinasejärjestelyihin. On vaikea sanoa, että mihin Niinistön puheenvuoro liittyi, Juntunen sanoo.
Toisaalta Juntunen ei näe mahdottomana Niinistön esille tuomaa sodan eskaloitumisen riskiä. Sen riski kasvaa koko ajan, mutta silti hän näkee riskin pienenä: pelotevaikutus toimii.
– Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on historiallinen. Se on ensimmäinen valloitussota, jossa ydinasevaltio hyökkää ydinaseettomaan valtioon. Tilanne on poikkeuksellinen, mutta siitä huolimatta suoralta yhteenotolta on vältytty, Juntunen sanoo.
– Epäviralliset kriisinhallintamenetelmät toimivat edelleen, vaikka niiden saralla kehitys on ollut viime aikoina huonoa.
Venäjän ydinasepuhe on muuttunut
Ydinaseet ovat tulleet takaisin geopolitiikan keskiöön. Kiristyneessä tilanteessa ydinaseet ovat taas nousseet yhdeksi politiikan teon välineistä.
– Kiina ei ole suhtautunut kovin suopeasti ydinasekortin vilautteluun. Kiina on markkinoinut itseään kansainväliselle yleisölle vastuullisempana ydinasevaltiona. Se on korostanut sitä, että Kiinan doktriiniin ei kuulu mahdollisuus ydinaseiden ensikäyttöön, Tapio Juntunen sanoo.
Kiinakin on herännyt suurvaltojen miekkojen kalisteluun ja ottanut osaa kilpavarusteluun.
– Samaan aikaan Kiina on valmistanut strategisia pommikoneita, joka on mielenkiintoinen kysymys, kun puhutaan Kiinan doktriinista.
Ukrainan sota ei ole historiallinen vain siksi, että se on ensimmäinen ydinasevaltion hyökkäys maahan, jolla ei ole ydinaseita. Se on historiallinen myös siksi, että Venäjän puhe ydinaseiden ympärillä on muuttunut.
– Venäjä on pyrkinyt tietoisesti pyrkinyt vaikuttamaan lännen reaktioon ja toimiin manipuloimalla riskejä. Venäjä luo epävarmuutta ja pyrkii hajottamaan lännen rintamaa ja pyrkii vaikuttamaan sen poliittiseen päätöksentekoon. Se on lyhyt ja ytimekäs vastaus, Juntunen sanoo.
Venäjän puhe ydinaseista on Juntusen mukaan informaatiovaikuttamista.
– Klassisesti ydinasepelotteessa psykologinen pelotevaikutus on aina ollut läsnä. Se, että viestitään oma valmius käyttää ydinaseita, on informaatiovaikuttamista, ja siinä ei ole mitään uutta. Ydinasepuheessa on tapahtunut kuitenkin selvä laadullinen muutos. Vladimir Putinin retoriikka on hyvin erilaista suhteessa 1970- ja 1980-lukujen retoriikkaan, joka oli hyvin paljon pidättyväisempää.