Afganistanin presidentti Ashraf Ghani puhui kuukausi sitten puhelimessa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kanssa. Keskusteluissa Ghani vakuutteli Bidenia siitä, että keskushallinto taistelee Talebaneja vastaan, jos he yrittävät päästä Afganistanissa valtaan.
Afganistanin keskushallinto kaatui todella nopeasti, mikä yllätti myös Bidenin. Kansainvälinen Transparency international-järjestö arvioi, että Afganistan on 180 maan joukossa 165. eniten korruptoitunut maa koko maailmassa.
Korruptio on Afganistanissa yleistä ja levinnyt kaikkiin Afganistanin osiin, mikä vaikuttaa haitallisesti Afganistanin kykyyn ylläpitää kansalaistensa turvallisuutta ja tarjota peruspalveluja. Korruptiosta oli tasavallan aikana muodostunut enenevissä määrin sosiaalinen käytäntö ja lahjonnasta hyväksyttävä osa jokapäiväistä elämää. Tämä jatkui huolimatta kansallisen yhtenäisyyshallituksen (NUG) nimenomaisesta tavoitteesta kitkeä korruptiota, perustaa erilaisia korruption vastaisia elimiä ja presidentti Ghanin henkilökohtaisesta osallistumisesta laajemminkin korruption vastaiseen taisteluun.
Sodan suuri hintalappu
Syyskuun 11. päivän 2001 jälkeen kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana Yhdysvallat on käyttänyt yli kaksi biljoonaa dollaria Afganistanin sotaan. Summa tarkoittaa noin 300 miljoonaa dollaria päivässä joka päivä kahden vuosikymmenen ajan.
Kun Yhdysvaltain armeija siirsi painopisteensä hyökkäysoperaatioista Afganistanin joukkojen kouluttamiseen, kustannukset laskivat jyrkästi. Vuonna 2018 vuotuiset menot olivat noin 45 miljardia dollaria, Pentagonin korkea virkamies kertoi Yhdysvaltain kongressille sinä vuonna.
Yhdysvaltain puolustusministeriön mukaan sotilasmenot Afganistanissa lokakuusta 2001 syyskuuhun 2019 olivat 778 miljardia dollaria. Tämä nostaa virallisten tietojen perusteella kokonaiskustannukset 822 miljardiin dollariin vuosina 2001-2019, mutta se ei sisällä menoja Pakistanissa, jota Yhdysvallat käyttää Afganistaniin liittyvien operaatioiden tukikohtana.
Viralliset tiedot osoittavat, että vuodesta 2002 lähtien Yhdysvallat on myös käyttänyt noin 143,27 miljardia dollaria Afganistanin jälleenrakennustoimiin. Varoja käytettiin myös Afganistanin turvallisuusjoukkojen, mukaan lukien Afganistanin kansallisen armeijan ja poliisivoimien, rakentamiseen.
Hallinnon heikkoudesta varoitettiin
Taleban sai valloitettua joitakin alueita hallitukselta sotilaallisen voiman avulla, mutta suuressa osassa alueita Afganistanin armeija vetäytyi ilman laukausten vaihtoa. Vaikka uudet yhteydenotot olivat jatkuneet viikkoja, eteni Taleban viimeinen viikko ennen Kabulin valtausta sotilaallisesti erittäin nopeasti.
Afganistanissa on sodittu viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana lähes taukoamatta. Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana 150[nbsp]000 tuhatta ihmistä on saanut taisteluissa surmansa. Yhdysvallat on viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana panostanut Afganistanin armeijaan 83 miljardia dollaria, jotka kohdennettiin aseistukseen ja sotilaiden koulutukseen. Tämä kaikki kuitenkin tapahtui maassa, jossa alle 30 prosenttia väestöstä nauttii ympärivuorokautisesta sähköstä.
Afganistanin keskushallinnon armeijan sotilaista suurin osa oli lukutaidottomia. Näin ollen sotilailla ei ollut kykyjä käyttää moderneja aseita. Talebanin taistelijoilla on puolestaan pitkä sotakokemus ja he ovat tottuneet asumaan ja taistelemaan vuoristoisessa maastossa.
Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset olivat ennalta arvioineet, että osittain näistä tekijöistä johtuen Afganistanin keskushallinto pysyisi korkeintaan kaksi kuukautta vallassa NATO-joukkojen vetäytymisen jälkeen. Yhdysvaltain joukot tiesivät, kuinka heikko armeija Afganistanilla on, koska afgaanien johtajat pitivät armeijan heikkoudet salassa eikä niistä puhuttu.
BIJAN REZAI JAHRAMI