Suomen ja Venäjän väliset suhteet ovat säilyneet hyvinä sen ansiosta, että Suomi säilyi itsenäisenä toisessa maailmansodassa, arvioi ulkoministeriön alivaltiosihteeri, entinen Moskovan-suurlähettiläs Matti Anttonen.
– Talin–Ihantalan taistelut ovat olleet parasta meidän välisillemme suhteille. Suomen tilanne olisi nyt aivan toinen, jos täällä olisi ollut neuvostojoukot 50 vuoden ajan, Anttonen sanoi Porin Suomi Areenan tapahtumassa.
Hän toteaa, että esimerkkejä ei tarvitse hakea kaukaa: Baltian maiden Venäjä-suhteet ovat traumaattiset. Maat ovatkin hakeneet Natosta turvaa.
Anttonen sanoo, että EU ei osannut varautua Venäjän voimakkaaseen reaktioon helmikuussa. EU neuvotteli viime vuonna Ukrainan kanssa vapaakauppasopimuksen, minkä ei pitänyt olla Venäjälle erityisen merkittävää. EU tekee vastaavia sopimuksia lukuisien muidenkin maiden kanssa, ja myös Venäjä on luonut ympärilleen omaa tulliliittoa.
– Meille oli yllätys, että Venäjä reagoi näin voimakkaasti vapaakauppasopimukseen. Vielä vuosi sitten kukaan ei osannut ennakoida sotilaallista konfliktia, Anttonen sanoo.
Ukraina ei lopulta allekirjoittanut vapaakauppasopimusta, mikä aiheutti mielenosoituksia pääkaupungissa Kiovassa. Helmikuussa Venäjä valloitti Krimin.
– Monille venäläisille Ukraina ei edes ole ulkomaa. Mailla on yhteinen historia, ja Ukrainassa voi hoitaa kaikki asiansa venäjäksi, Anttonen toteaa.
Venäjällä taas valtiojohdon suosio kasvaa koko ajan, vaikka se toimiikin usein länsimaista katsottuna ”vastenmielisesti”, hän lisää.
Kesäkuussa Ukraina ja EU allekirjoittivat lähentymissopimuksen, joka vastaa viime vuonna sovittua paperia. Anttosen mukaan yksi suuri kysymys on, koskeeko sopimus myös Krimiä, jonka liittämistä Venäjään EU ei ole virallisesti tunnustanut.
– Todennäköistä on, että Krim jää sopimuksen ulkopuolelle.