Lausuntokierros lakipaketista kestää 9. joulukuuta asti. Siihen asti työmarkkinajärjestöillä on arvioitu olevan aikaa löytää sopu lakipaketin korvaavasta työmarkkinaratkaisusta omissa neuvotteluissaan.
Hallituksen lakipaketissa ehdotetaan, että jatkossa sairausloman ensimmäinen työstä poissaolopäivä olisi palkaton. Tätä niin sanottua karenssipäivää ei kuitenkaan olisi, jos poissaolo johtuu työtapaturmasta tai ammattitaudista tai jos työntekijä on uudelleen 30 päivän kuluessa poissa samasta syystä.
Lisäksi työnantajan täytyisi maksaa vain 80 prosenttia palkasta seuraavilta kahdeksalta sairauslomapäivältä nykyisen sadan prosentin sijaan.
Lakimuutosten tultua voimaan loppiainen ja helatorstai olisivat palkattomia vapaapäiviä. Ne eivät lyhentäisi työaikaa. Helatorstain ja arkipäivälle sijoittuvan loppiaisen työtunnit tulisi tehdä etu- tai jälkikäteen lauantaina tai pidentämällä muiden työpäivien työaikaa.
Jos työntekijän täytyy olla töissä helatorstaina tai loppiaisena, hänelle maksettaisiin tästä normaali säännöllisen työajan palkka, ilman sunnuntaityökorotusta. Jos loppiainen kuitenkin osuu sunnuntaille, maksettaisiin työntekijälle sunnuntailisät.
Lakipaketin mukaan työehtosopimuksella saisi sopia, että kuukaudessa kertyy enintään kolme päivää lomaa. Näin ollen lomaoikeus voisi olla enintään kuusi viikkoa vuodessa.
Vuosilomalakiin lisättäisiin uusi säännös lomaltapaluukorvauksesta, joka työntekijällä olisi oikeus saada palatessaan töihin vuosilomalta. Korvauksen määrä olisi 35 prosenttia työntekijän vuosilomapalkan määrästä.
Lisäksi työmarkkinaosapuolten mahdollisuuksia sopia lomarahan enimmäismäärästä rajoitetaan. Tämä leikkaisi nykyään maksettavia lomarahoja noin 30 prosentilla.
Sopimisrajoitus voimassa kolme vuotta
Työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen oikeutta sopia työehtosopimuksilla työntekijän kannalta paremmista eduista rajoitetaan lakipakettiin sisältyvien asioiden osalta. Sopimisrajoitukset kestävät kolme vuotta. Säännökset jäävät kuitenkin voimaan tämänkin jälkeen.
Hallitus arvioi, että rajoitukset eivät ole perustuslain vastaisia, koska ne ovat tarkkarajaisia, kohdistuvat vain rajoitettuun osaan työ- ja virkaehtosopimusten sisällöstä eikä niillä ei puututa voimassa oleviin työ- ja virkaehtosopimuksiin. Lisäksi rajoitukset ovat voimassa vain määräajan.
Sopimisvapauden rajoituksilla on hallituksen mielestä hyväksyttävät perusteet ja niitä voidaan pitää oikeasuhtaisina tavoiteltuun päämäärään nähden. Rajoitukset eivät ulotu työnantajan ja työntekijän keskinäisiin sopimuksiin.
Lakiesityksessä ehdotetaan lisäksi, että tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden muutosturvaa parannetaan asettamalla työnantajalle velvollisuus järjestää irtisanotuille työllistämistä edistävää valmennusta tai koulutusta.
Lisäksi työnantajan olisi järjestettävä irtisanomalleen työntekijälle työterveyshuolto kuuden kuukauden ajan työsuhteen päättymisestä. Nämä velvollisuudet koskevat vähintään 20 työntekijää työllistäviä yrityksiä sekä kuntia ja valtiota.
Työnantajan sosiaaliturvamaksun alentaminen ja perhevapaakustannusten tasaaminen 2 500 eurolla työnantajien kesken eivät ole mukana tässä lakipaketissa, vaan esitykset niistä valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä.
Lakien on tarkoitus tulla voimaan kesällä 2016. Niitä sovellettaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin, joista sovitaan lain voimaantulon jälkeen.