Maakuntaveroa pohtinut komitea totesi torstaina, ettei veroa kannata ainakaan vielä ottaa käyttöön. Jos maakuntaveroon kuitenkin päädytään, komitean mielestä paras malli olisi periä palkkatuloista kaksi prosenttia uutta veroa ja leikata saman verran valtion verotusta. Se olisi komitean mielestä malleista ”vähiten ongelmallinen”.
Komitea esittelee kolme vaihtoehtoa maakuntaverolle. Ensimmäinen on jättää veroa perimättä kokonaan. Tällöin valtio rahoittaisi sote-hyvinvointialueiden toiminnan. Ongelmaksi tulee, että alueilta puuttuu kannustimet tehostaa toimintaa: kustannussäästöillä ei pystytä keventämään verotusta, koska veroa ei peritä. Toisaalta jos tehostamisessa onnistutaan, kansalaisten saamat palvelut paranevat.
Komitea pohtii myös korkean maakuntaveron perustamista. Mallissa maakuntaveroa perittäisiin 12,6 prosenttia ansiotuloista, millä katettaisiin kaksi kolmasosaa hyvinvointialueiden menoista. Palkkatulojen lisäksi alueet voisivat saada osansa yhteisöverosta ja kiinteisöverosta, kuten kunnat nykyään saavat. Hyvinvointialueille tulisi laaja itsehallinto, jolloin niille tulisi kannustin pyrkiä kohti matalampaa verotusta, komitea toteaa.
Näiden kahden väliin asettuu komitean mielestä paras malli, jossa hyvinvointialue perii pientä maakuntaveroa ja saa loput tarvittavat rahat valtiolta. Vero perittäisiin ansiotuloista, koska se kohdistuu kattavasti kaikkiin asukkaisiin. Komitea toteaa, että pääomatulovero, kiinteistövero ja yhteisövero sopivat tarkoitukseen huonommin, koska ne vaihtelevat vuosittain.
Maakuntaveroprosentti olisi alkuvaiheessa 2 prosenttia. Sen jälkeen alueet saisivat päättää verosta itsenäisesti, mistä seuraisi, että osa alueista laskee veroa ja osa korottaa. Todennäköisesti veroa voitaisiin laskea Uudellamaalla, mutta muualla maassa se nousisi 4–5 prosenttiin, komitea laskee.
Komitea huomauttaa, että erot voivat kasvaa suuriksi. Suurimmat sote-menot ovat niillä alueilla, joilla on myös eniten vaikeuksia kerätä riittävästi veroja omalta alueeltaan.
– Tästä seuraa, että alueiden lähtökohdat omilla verotuloilla rahoitettujen palveluiden tarjoamiseen ovat erilaiset.
Erot käyvät ilmi komitean laskelmista. Esimerkiksi Länsi-Uudellamaalla kahden prosentin verolla voitaisiin kattaa sote-menoista kuusitoista prosenttia eli noin kuudesosa. Sen sijaan Kainuussa kahden prosentin vero riittäisi kattamaan vain seitsemän prosenttia menoista, siis vain neljästoistaosan. Näitä eroja tasaamaan tarvitaan valtiota, komitea toteaa.
Komitea sanoo, että lähtökohtaisesti oma verotusoikeus luo kannustimen tehostaa toimintaa. On mahdollista, että asukkaiden verorasitus tämän vuoksi kevenee. Samalla tavalla vaikuttaisi alueiden välinen verokilpailu.
Silti maakuntaveroon sisältyy riskejä.
– Verojärjestelmän näkökulmasta maakuntaveron käyttöönottoa ei voida pitää perusteltuna.
Verokilpailu voi myös heikentää ennestään heikkojen alueiden veropohjaa. Lisäksi palkkatulojen verotus voi kiristyä.
– Maakuntaveron käyttöönotto kohdistaisi kiristyspaineen työn verotukseen, jonka kireys on jo nyt verojärjestelmämme keskeisin ongelma.
Hallitus haluaa maakuntaveron
Maan hallitus totesi keväällä 2019 ohjelmassaan, että se käynnistää ”välittömästi” valmistelun maakuntaverosta. Keväällä 2020 aloitti työnsä veroa selvittänyt komitea, johon tuli jäseniä kaikista eduskuntapuolueista ja lisäksi kuusi asiantuntijajäsentä. Komitealle annettiin tehtäväksi ”valmistella” maakuntaveron käyttöönotto, ja viime lokakuussa hallitus tiedotti, että valmistelu etenee.
Torstaina komitea kuitenkin katsoi, ettei maakuntavero ole vielä ajankohtainen. Se totesi, ettei veroa voida ottaa käyttöön ennen kuin tiedetään, mitä maakunnat tekevät soten ja pelastustoimen lisäksi.
Komitean yhdeksästä kansanedustajasta peräti neljä jätti raporttiin eriävän mielipiteen. Ne noudattelevat hallitus-oppositio-jakolinjaa.
Perussuomalaisten Arja Juvonen tosin arvostelee itse raportin sijaan etupäässä hallituksen sote-esitystä huonosta valmistelusta. Raportissa hänen kritiikkinsä kohdistuu tekstikohtaan, jossa komitea pitää mahdollisena, että maakuntien tehtäväkenttää laajennetaan.
– Komitean mietinnössä halutaan jättää ovi auki maakuntien tehtävien laajentamisesta monialaisten maakuntien suuntaan, Juvonen moittii.
Kokoomuksen kansanedustaja Anna-Kaisa Ikonen on sanoissaan suorempi ja sanoo, että komitean olisi pitänyt selvemmin sanoutua irti verosta.
– Maakuntaveron kritiikki on murskaavaa. Kokoomus katsoo, että komitean johtopäätöksenä olisi tullut esittää, että maakuntaveron käyttöönotolle ei ole perusteluita.
Kansanedustajat Mari Holopainen (vihr.) ja Pia Lohikoski (vas.) päätyvät yhteisessä mielipiteessään päinvastaiselle kannalle.
– Itsehallinnolla ja pienelläkin maakuntaverolla on merkittäviä etuja muun muassa kannustinvaikutusten myötä. Verotusoikeus on myös tärkeä hyvinvointialueiden itsenäisen päätäntävallan turvaamiseksi.