Tällainen on ”venäläinen neuvottelu” – Suomalaisilta tiedustelu-upseereilta vakava muistutus

Evp-upseerien mukaan Moskovan aiemmasta toiminnasta voi päätellä paljon.
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu ja diktaattori Vladimir Putin. AFP / LEHTIKUVA / DMITRY ASTAKHOV
Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu ja diktaattori Vladimir Putin. AFP / LEHTIKUVA / DMITRY ASTAKHOV

Pääesikunnan entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp.) Harri Ohra-aho ei ymmärrä joissakin länsimaissa käytävää ”eskalaatiokeskustelua” Ukrainan sotaan liittyen.

– Se on ollut Kremlin taktiikka ja vahvistanut [diktaattori Vladimir] Putinin riskinottokykyä jo yli 20 vuotta, Ohra-aho muistuttaa Twitterissä.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Moskova on pyrkinyt pitkään maalaamaan sellaista kuvaa, että etenkin lännen aseellinen tuki Ukrainalle voi johtaa nykyistä laajempaan konfliktiin. Pöydälle on yritetty nostaa myös ydinaseita. Venäläispropagandan tarkoituksena on ollut rikkoa lännen rintamaa ja vaikuttaa julkiseen mielipiteeseen.

Harri Ohra-aho listaa esimerkkejä Putinin uran varrelta. Evp-kenraali muistuttaa Venäjän kerrostalopommituksista ennen toista Tshetshenian sotaa vuonna 1999, sukellusvene Kurskin miehistön jättämisestä kuolemaan vuonna 2000.

– [Ex-agentti Aleksander] Litvinenkon myrkytys 2006, Georgian sota 2008 (pääministerinä), Krimin operaatio 2014 ja jatko Itä-Ukrainaan, tuki [Syyrian diktaattori Bashar] al-Assadille 2015, US presindentinvaalit 2016, Ranskan 2017, Salisbury 2018, Tshetshenijohtajan murha Berliinissä 2019 [oppositiovaikuttaja Aleksei] Navalnyn myrkytys 2020, Ohra-aho jatkaa listaansa sodista, vaalivaikuttamisesta ja myrkkyiskuista.

Näissä piilee hänen mukaansa opetus.

– Venäjä luo aluksi itse toiminnallaan/puheillaan ongelman (eskalaatio), jonka se (toiveissaan) pyrkii ratkaisemaan yhdessä muiden maiden keskustelemalla/sopimalla (de-eskalaatio) omaksi hyväkseen, entinen tiedustelupäällikkö sanoo.

Valko-Venäjän, Venäjän, Saksan, Ranskan ja Ukrainan johtajat neuvottelivat Minskin sopimusta rauhan saamiseksi Ukrainaan vuonna 2015. Venäjä oli hyökännyt Ukrainaan vuotta aiemmin, vallannut Krimin ja aloittanut verisen sodan maan itäosissa. www.kremlin.ru
Poimintoja videosisällöistämme

Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin työelämäprofessori sekä pääesikunnan entinen apulaistiedustelupäällikkö, eversti (evp.) Martti J. Kari on samoilla linjoilla Harri Ohra-ahon kanssa. Kari vastaa Ohra-aholle jatkamalla siitä, miten venäläiset neuvottelevat.

– Neuvottelupöydässä venäläisillä on tavoite. Neuvottelut alkavat venäläisten vaatimuksella tavoite + 20-30% ja sitten hyvän tahdon eleenä ”tulevat vastaan” tuon 20-30%. Saavat mitä haluavat ja antavat kuvan, että joustavat. Niin monta kertaa tämän muun muassa Open Skies -jutuissa kokenut, Kari toteaa.

Open Skies- eli Avoin taivas -sopimus kuuluu Etyjin asevalvontaan. Siinä valtiot sallivat toisten sopimuspuolien suorittaa valvonta- ja kuvauslentoja toistensa alueilla.

Martti J. Karin mukaan venäläinen neuvottelutapa näkyi jo neuvostoaikana.

– Neukut loi aina itse sen ongelman ja sitten suurieleisesti sitä sitten lähdettiin ratkomaan tuolla 20-30% taktiikalla. Ja kun kaikki oli kunnossa ja sovittu, lentokone ei usein käynnistynytkään ja sitä sitten korjattiin kunnes kuvausalue oli pilven peitossa.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mainos