Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat hyväksyneet neuvotellut kokonaisuuden valinnanvapauslain luonnokseksi.
Esityksen mukaan sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa 1.1.2021. Asiakas saa valita haluamansa julkisen tai yksityisen sote-keskuksen 1.10.2020 alkaen. Valintaan sitoudutaan puoleksi vuodeksi, minkä jälkeen sote-keskusta voi vaihtaa.
Sote-keskus tarjoaa terveysneuvontaa, hoitajan ja lääkärin palvelut sekä sosiaalihuollon ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalipalveluiden tarpeen arvioi maakunnan liikelaitos yhteistyössä sote-keskuksen kanssa. Lisäksi vuoden 2022 alusta alkaen sote-keskukset tarjoavat ainakin sisätautien, lastentautien, geriatrian ja silmätautien erikoislääkärien palveluja.
Asiakas valitsee erikseen julkisen tai yksityisen suun terveydenhuollon yksikön 1.10.2021 alkaen. Hammashoitolat aloittavat toimintansa vuoden 2022 alussa. Valintaan sitoudutaan puoleksi vuodeksi.
Palvelut ja maksut ovat kaikissa sote-keskuksissa asiakkaille samat, oli kyse sitten julkisesta tai yksityisestä palveluntuottajasta.
Sote-keskus vastaa aina asiakkaansa palvelujen kokonaisuudesta, vaikka keskus käyttäisi osassa palvelujaan alihankkijoita. Sote-keskus voi täydentää omaa palvelutuotantaan ostamalla palveluja pieniltä ja mikroyrityksiltä.
Maakunta tuottaa sosiaalipalvelut ja erikoissairaanhoidon
Maakunnan liikelaitos tuottaa sote-keskusten ja hammashoidon palveluiden lisäksi ne palvelut, joita sote-keskuksesta tai hammashoitolasta ei saa. Näitä ovat muun muassa kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito, neuvolat sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto.
Asiakas voi valita maakunnan liikelaitoksen ja sen palveluyksikön, kuten sairaalan tai sosiaaliaseman, koko maan alueelta.
Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan palveluntarpeen ja tekee tarvittaessa asiakassuunnitelman. Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen budjetin, jolla hän voi hankkia palvelun yksityiseltä palveluntuottajalta.
Asiakasseteliä on tarjottava monissa palveluissa
Sote-keskus ei myönnä asiakasseteleitä, vaan asiakassetelin myöntää maakunta. Palveluntarpeen arvioinnissa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää digitaalisia palveluita.
Lakiluonnoksen pykälien mukaan maakunnan liikelaitoksen on tarjottava asiakkaalle asiakasseteli sosiaaliseen kuntoutukseen, kotipalveluun, kotihoitoon, vammaisten asumispalveluihin, vammaisten henkilöiden työtoimintaan, kotisairaanhoitoon, lääkinnälliseen kuntoutukseen liittyviin terveydenhuollon ammattihenkilön yksittäisiin vastaanottokäynteihin, polikliinisesti toteutettaviin kirurgisiin toimenpiteisiin, suunhoidossa tarpeellisiin hammasproteettisiin hoitoihin, kiireettömään leikkaustoimintaan, jota ei ole valtakunnallisesti tai alueellisesti keskitetty yliopistolliseen sairaalaan, sekä asiakassuunnitelman mukaiseen hoitokokonaisuuteen kuuluviin sairaanhoidollisiin käynteihin terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolle kiireettömässä hoidossa.
Maakunta voi ottaa asiakassetelin käyttöön muissakin päättämissään maakunnan liikelaitoksen tuotantovastuulle kuuluvissa muissa kuin suoran valinnan palveluissa.
Maakunta voi rajata asiakassetelin käyttöönoton laajuutta
Maakunta voi rajata asiakassetelin käyttöönoton laajuutta, jos se on välttämätöntä palvelukokonaisuuksien toimivuuden tai palvelujen kustannustehokkaan järjestämisen perusteella. Asiakasseteliä ei saa käyttää, jos asiakas- tai potilasturvallisuus voi vaarantua.
Maakunta ei voi ottaa asiakasseteliä käyttöön sellaisissa palveluissa, joissa asiakassetelin käyttöönottaminen voi vaarantaa maakunnan liikelaitoksen lakisääteisistä tehtävistä suoriutumisen.
Asiakkaalla on oikeus valita asiakassetelillä annettavan palvelun tuottajaksi yksityinen palveluntuottaja, jonka jokin maakunta on hyväksynyt asiakassetelipalveluntuottajaksi. Maakunnan liikelaitoksella on velvollisuus antaa asiakkaalle tietoa palveluntuottajista, joilta asiakas voi saada palveluja asiakassetelin perusteella.
Maakunnan olisi otettava asiakasseteli käyttöön viimeistään 1.7.2020, paitsi kiireettömässä leikkaustoiminnassa ja asiakassuunnitelman mukaiseen hoitokokonaisuuteen kuuluvissa sairaanhoidollisissa käynneissä terveydenhuollon ammattihenkilön vastaanotolla kiireettömässä hoidossa viimeistään vuoden 2022 alussa.
Henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalveluissa
Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen. Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa. Asiakas saa itse päättää, mistä hankkii palvelut.
Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa.
Maakunta maksaa korvaukset suoraan palveluntuottajalle, ei asiakkaan tilille. Henkilökohtainen budjetti tulisi käyttöön vuoden 2020 alussa.
Lakiluonnos lähetetään lausuntokierrokselle loka-marraskuun vaihteessa.
Lue myös:
Annika Saarikko valinnanvapaudesta: Lausuntokierros otetaan huomioon – ”normaali menettely”