Ostajien korostunut varovaisuus on noussut uudeksi ilmiöksi pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla. Vanhojen taloyhtiöiden korjausvelka ja remonttitarpeet, joiden kustannukset eivät ole vielä tiedossa, ovat nyt monelle ostajalle este kauppojen syntymiselle.
– Vanhojen taloyhtiöiden korjausvelka ja tulevat remonttitarpeet tuntuvat huolestuttavan monia asunnonostajia, toteaa tiedotteessa Sp-Koti Helsinki Korttelin yrittäjä Nikita Missiouk.
Jos kohteeseen on suunnitteilla remontti, mutta siitä ei ole päätetty eikä sen kustannuksia tiedetä, ostajaehdokas saattaa perääntyä heti.
– Nyt ei lähdetä edes tinkimään myyntihinnasta, vaan neuvottelut tyssäävät kokonaan. Tämä kertoo aika poikkeuksellisesta epävarmuudesta markkinoilla, Missiouk jatkaa.
Hänen mukaansa asuntokaupan riskejä halutaan nyt huomioida jopa kohtuuttoman pitkälle.
– On esimerkiksi täysin mahdotonta arvioida Helsingin kaupungin vuokratonttien tulevia vuokria, jos nykyinen vuokrasopimus on päättymässä vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua.
– Taloyhtiön tulevista korjauksista tulee olla päätös ja tarkka kustannusarvio, jotta asunto käy kaupaksi nykyisessä markkinatilanteessa. Sen sijaan kohteet, joissa ei ole tiedossa remontteja lähivuosille, käyvät kaupaksi asuntotyypistä ja koosta riippumatta. Tilanne on aika vaikea, sillä harvoin pts:ään (pitkän tähtäimen suunnitelmaan) merkittyjen pienten ja isojen korjaustarpeiden osalta ollaan yhtiöissä tehty tarkempia suunnitelmia tai budjetointia.
Nooa Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tommi Grönlundin mukaan kaikissa vanhemmissa taloyhtiöissä pitäisi pts:ssä näkyä jonkinlaisia tulevia ylläpito- ja korjaustarpeita.
– Tosiasia on, että harvassa ovat ne vanhat taloyhtiöt Helsingissä, joissa ei olisi lainkaan korjausvelkaa. Sitä on enemmän tai vähemmän lähes jokaisessa vanhassa taloyhtiössä. Remontteja ei kannattaisi pelätä, sillä ne ylläpitävät ja nostavat aina sekä asunnon että taloyhtiön arvoa, sanoo myös Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen.
Isojen remonttien pilkkominen pienempiin kokonaisuuksiin on yleistynyt taloyhtiöissä
– Yhä harvemmin isoihin yhtiöihin tehdään massiivisia linjasaneerauksia kerrallaan, vaan esimerkiksi kosteiden tilojen ja viemäreiden remontteja tehdään osissa ja sähkösaneeraukset erikseen. Tällöin myös lainoja saadaan pilkottua järkevämpiin osiin, Missiouk sanoo.
– Rahoituslainaa ei aina välttämättä tarvitse edes nostaa, jos korjaukset on hyvin suunniteltu ja niihin on ehditty kerätä rahaa. Kun remontteja pilkotaan osiin, osakkaiden ja tulevien ostajien ei tarvitse pelätä, että rahoitusvastike nousee kerralla kohtuuttoman suureksi, hän korostaa.
Rantasen mukaan tällä hetkellä rakennusalan tilanteen vuoksi remonttien tekijöitä on mahdollista kilpailuttaa aivan eri tavalla kuin vielä pari vuotta sitten. Myös kustannustasossa ollaan tultu selvästi alaspäin.
– Olisi tärkeää, että kotitalousvähennysoikeus ulotettaisiin koskemaan myös asunto-osakeyhtiöissä tehtäviä remontteja. Se helpottaisi vanhoissa korjausvelkaisissa taloyhtiöissä remonttipäätösten tekoa, ja sitä kautta vauhdittaisi myös asuntokauppaa pk-seudulla ja koko Suomessa, Rantanen katsoo.