Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) mukaan talousasiantuntijoiden yksiselitteinen arvio on, että kolmen miljardin euron sopeutustoimet vietynä yhden vuoden budjettiin vaikuttaisivat kielteisesti työllisyyteen ja talouskasvuun.
Aalto-yliopiston professorin Sixten Korkmanin mielestä sopeutustoimista keskusteltaessa merkitystä on sillä, puhutaanko menoleikkauksista vai veronkorotuksista.
– Kyllä koen hiukkasen hankalaksi sen, jos kiristetään verotusta, joka on Suomessa kansainvälisesti katsoen hyvin korkealla tasolla, Korkman sanoi A-talkissa torstai-iltana.
Hän huomautti, että kun samaan aikaan vaaditaan uusien, yksityisten työpaikkojen synnyttämistä, niin se käy vaikeammaksi, jos palkkakustannukset ovat hankalan korkealla tasolla kilpailukyvyn kannalta.
– Pitää harkita, onko 50–50-sääntö järkevä, Korkman totesi.
Korkman huomautti, että tosiasiassa menoleikkauksia ja veronkorotuksia ei ole toteutettu yhtä paljon, koska kuntien valtionosuusleikkausten seurauksena kunnat ovat nostaneet kunnallisveroprosenttiaan.
Hallitus on sopinut ohjelmassaan, että sopeutustoimia tehdään prosentuaalisesti yhtä paljon.
Verot tapissaan
Aalto-yliopiston professori Heikki Niskakangas ilmoitti toivovansa, ettei hallitusohjelmassa pystyä.
– Veroja ei voida enää korottaa. Ne ovat ihan tapissaan, sanoi verotukseen erikoistunut Niskakangas A-talkissa.
Suomen bruttoveroaste on 45 prosenttia bruttokansantuotteesta, mikä on Niskakankaan mukaan tänä vuonna Euroopan korkein tai ainakin kolmen kireimmän joukossa. Julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta on 58 prosenttia.
– Millään veroilla ei voida sellaisia menoja kattaa, Niskakangas totesi.
– Olen samaa mieltä, että julkiset menot suhteessa BKT:hen ovat liian korkealla tasolla. Se on aito ongelma, Korkman säesti.
Korkamanin mielestä verotusta ei voida kiristää. Hänen mielestään ratkaisu on menojen leikkaaminen tai jäädyttäminen pitkäksi aikaa sekä työllisyysasteen nostaminen.
Reippaasti korjaavalle uralle
Kumpikaan talousasiantuntijoista ei vaatinut kolmen miljardin euron sopeutustoimien toteuttamista ensi vuonna.
– Ei välttämättä heti kannata tehdä, mutta joka tapauksessa pitää lähteä reippaasti sille uralle. Korjaavia toimenpiteitä pitää tehdä etupainotteisesti, johdonmukaisesti ja konkreettisesti, Niskakangas painotti.
Niskakangas myönsi, että leikkauksilla on lyhyellä tähtäimellä kielteinen vaikutus talouskasvuun, mutta leikkauksia pitää tehdä myös pitkän tähtäimen kasvua ajatellen. Hän otti esimerkiksi Espanjan ja Irlannin, missä on tehty reippaita leikkauksia ja missä talous on lähtenyt kasvuun.
Myös Korkman totesi, että on selvää, että kiristävällä finanssipolitiikalla on haitallisia vaikutuksia lyhyellä tähtäimellä.
– Parempi on, jos se ajoittuu tilanteeseen, jossa kasvu on käynnistynyt. Toivon mukaan ensi vuonna kasvu on käynnistynyt. Kyllä sinne jonkin asteen kiristys sopii, Korkman sanoi.
Valtiovarainministeriö arvioi joulukuun suhdanne-ennusteessaan, että talous kasvaa ensi vuonna 1,8 prosenttia. Korkmanin mielestä ensi vuoden budjettiin voisi sisällyttää puolet velan taittamiseen tarvittavasta sopeutuksesta.
Korkman on yksi Urpilaisen kuulemista talousasiantuntijoista.