Kokoomuksen kansanedustaja Eero Suutarin mukaan julkisen talouden suunnitelman kuvaus tulevien vuosien haasteista on pysäyttävää luettavaa positiivisten kasvu-uutisten keskellä.
– Hyvä suhdannetilanne ei ole korjannut rakenteellisia ongelmiamme. Vaikka juuri nyt talous kasvaa ja velkaantuminen vähenee, on meillä yhä ratkaisematta se, kuinka rahoitamme hyvinvointiyhteiskuntamme tärkeät palvelut hoito- ja hoivamenojen kasvaessa ja talouskasvun hidastuessa, Eero Suutari totesi eduskunnassa maanantaina.
Suutari piti puolueensa ryhmäpuheen valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022 koskeneessa täysistunnossa.
– Nähtävissä oleva talouden kasvu ei riitä rahoittamaan nykyisen tasoisia etuuksia ja palveluja pitkässä juoksussa. Valtiovarainministeriön arvion mukaan noususuhdanteen tasaannuttua talouskasvumme asettuu alle puolentoista prosentin. Työikäisen väestön vähentyessä on talouskasvumme pelkän tuottavuuskasvun varassa.
Suutari korostaa, kuinka Suomi listataan toistuvasti maailman hyvinvoivimpien ja kilpailukykyisimpien valtioiden joukkoon.
– Meillä on osaava väestö ja vakaa yhteiskunta. Tuntuukin siltä, että Suomen menestyksen tiellä seisomme vain me suomalaiset itse. Maailman koulutetuin kansa ei ota opikseen, vaikka saamme toistuvasti esimerkiksi OECD:ltä ja Euroopan komissiolta samat laiskanläksyt.
Suutarin mukaan komissio kehottaa Suomea saattamaan sote-uudistuksen loppuun, parantamaan työllisyystoimiaan ja seuraamaan tarkemmin kotitalouksien velkaantumista.
– Komission mukaan Suomen tulisi parantaa erityisesti kannustimia ottaa työtä vastaan eli laskea työn verotusta ja uudistaa sosiaaliturvaa. Kokoomus on esitellyt sosiaaliturvan uudistavan yleistukimallin sekä haluaa edelleen keventää työn verotusta komission suositusten mukaisesti.
OECD painottaa Suomen maasuosituksissaan, että rakenteellisia uudistuksia – kuten esimerkiksi sote-uudistus – tarvitaan Suomen julkisen talouden tasapainottamiseksi.
– Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö suosittelee Suomelle muun muassa työn verottamisen keventämistä ja ympäristö- sekä kulutusverotuksen lisäämistä. Myös kotihoidon tuki pitäisi OECD:n mukaan Suomessa uudistaa siten, että lasten päivähoito ja vanhempien työssäkäynti lisääntyvät. Kokoomus allekirjoittaa kaikki nämä suositukset.
Työmarkkinauudistukset
Suutari muistuttaa, että suomea on myös toistuvasti kehotettu lisäämään joustoja työmarkkinoilleen. Työllisyysaste on Suomessa alempana kuin missään muussa Pohjoismaassa.
– Suurin reikä veropohjassamme onkin alhainen työllisyys. Kokoomuksen eduskuntaryhmä yhtyykin valtiovarainvaliokunnan näkemykseen siitä, että hallituksen tulee edelleen huolehtia kasvun ja työllisyyden tukemisesta ja edistää toimenpiteillään osaavan työvoiman saatavuutta työvoimapulasta kärsivillä aloilla ja alueilla.
Suutarin mielestä käsillä oleva suhdannehuippu olisi otollisinta aikaa työmarkkinauudistuksille, joilla tuettaisiin työllisyyttä ja talouden pitkän aikavälin kasvumahdollisuuksia.
– Näihin lukeutuvat mm. paikallisen sopimisen edistäminen, palkkaamiskynnyksen madaltaminen ja ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poisto. Suomessa ei olla vielä täysin havahduttu siihen, että työikäinen väestömme vähenee absoluuttisesti joka vuosi ja maahamme tarvitaan lisää tekijöitä.
Suutari korostaa että hallitus on saavuttamassa talouspoliittiset tavoitteensa. Julkinen talous on tasapainottumassa ensimmäisen kerran sitten finanssikriisin. Myös tavoitteet työllisyysasteen nostamisesta 72 prosenttiin ja työllisten määrän kasvattamisesta 110 000 hengellä näyttävät toteutuvan vuonna 2019.
– Tulokset ovat kiistattoman positiivisia. Korkeasuhdanteen jälkeen koittaa kuitenkin väistämättä jälleen laskusuhdanne. Näin ollen tämän hallituksen on vietävä käynnissä olevat reformit maaliin, ja seuraavan hallituksen on nostettava työpöydälle kasa uusia, joilla selätetään kestävyysvaje ja saavutetaan 75 prosentin työllisyysaste. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puolesta totean, että kokoomuksesta välttämättömien uudistusten toimeenpano ei jää kiinni.