Paluuta koronaa edeltävään korkotasoon tuskin enää on, sanoo talousnobelisti Michael Spence Svenska Ylen haastattelussa.
New Yorkin yliopiston professorina vaikuttava Spence kuvailee maailmantalouden olevan nyt luultua nopeammassa murroksessa. Viime vuosikymmeninä lännessä on ehditty totuttautua tilanteeseen ilman korkeaa inflaatiota, Spence luonnehtii, sillä Aasian nousevien maiden tuotanto tyydytti kysynnän lännessä, pitäen kuluttajat tyytyväisinä.
Nyt asetelma on muuttunut, ekonomisti toteaa. Koronapandemian aikana taloutta elvytettiin laajoin tukipaketein, mikä johti kysynnän kasvuun. Samaan aikaan pandemia ja muut tekijät iskivät toimitusketjuihin, aiheuttaen ongelmia tarjontapuolella.
– Tämä johti sellaiseen inflaatioon jota emme ole vuosiin nähneet. Keskuspankkien mukaan meidän ei pitänyt olla tästä huolissamme.
Keskuspankkien mukaan tarjontapuolen ongelmat korjautuvat ajan myötä. Spence suhtautuu tähän skeptisesti, todeten ikääntyvän väestön rajoittavan työvoiman saantia useissa maissa. 75 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta tuotetaan maissa, joissa työvoima ei kasva.
Inflaatiopaine tulee jatkossa pysymään aikaisempaa suurempana, Spence ennustaa. Korot voivat laskea nykytasosta, mutta paluu nollakorkoihin on Spencen mukaan hyvin epätodennäköistä.
Pohjois-Euroopan talouksien mahdollisuuksiin huippuekonomisti suhtautuu optimisesti. Talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalin määrää väestön koulutustaso ja riittävää osaaminen yritysten tarpeisiin, hän kuvailee.
– Tästä näkökulmasta katsottuna uskon Pohjois-Euroopan pärjäävän hyvin. Alue pärjää jo nyt paremmin kuin muut Euroopan osat. Meillä on vain oltava kärsivällisyyttä ja päästävä tämän rakennemuutoksen läpi.