Kuntaliiton varatoimitusjohtajan Timo Kietäväisen mielestä tilanne on nyt jonkin verran vaikeampi kuin 90-luvun alussa, koska talouskasvu ei ole siivittämässä kuntataloutta nousuun. Silloin pystyttiin Kietäväisen mukaan sopimaan henkilöstöjärjestöjen kanssa paikallisista säästöistä toisin kuin nyt.
– Olisi yltiöoptimismia sanoa, että tästä taloustilanteesta selvittäisiin ilman vahinkoja, Kietäväinen sanoi Ylen aamu-tv:ssä.
Hänen mielestään on äärimmäisen tärkeää miettiä järkeviä säästökohteita, jotka eivät aiheuta pidemmällä tähtäimellä säästöjä suurempia kuluja. Hän viittaa esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluista säästämiseen 90-luvulla.
Suurin yt-neuvottelu-uhka on Kietäväisen mukaan rakennemuutospaikkakunnilla ja erityisesti niillä paikkakunnilla, joissa on lisäksi kuntaliitos taustalla ja viiden vuoden irtisanomissuoja päättyy. Näitä paikkakuntia ovat Jyväskylä, Kouvola ja Salo. Niissä talouden taantuma, isot valtionosuusleikkaukset ja kaupunkeja kohdanneet rakennemuutokset pakottavat tekemään sopeuttamistoimenpiteitä.
– Näitten kaupunkien tilanne on kyllä hyvin hankala, Kietäväinen sanoi.
Yle uutisten arvion mukaan kuntatyöntekijöiden määrä vähenee viidellätuhannella tänä vuonna. Viiden vuoden irtisanomissuoja päättyy vuoden vaihteessa monessa kunnassa.
– Kaiken kaikkiaan voi arvioida, että meillä ensi vuosi ja seuraava vuosi ovat hankalampia kuin tämä vuosi. Jos mitään muuta liikkumavaraa ei saada henkilöstömenoihin, yt-neuvotteluja joudutaan käymään enemmän kuin tänä vuonna.
Kietäväisen mukaan Kuntatyönantaja haluaa välttää viimeiseen asti irtisanomiset, mistä kertoo se, että 320 kunnasta vain hieman yli kymmenen kuntaa on käynnistänyt yt:t.
– Jos ei ole paikallisia säästösopimuksia mahdollisuus tehdä, joudutaan lomautusten ja pahimmassa tapauksessa irtisanomisten kautta hakemaan säästöjä.
Henkilöstömenot ovat yli puolet kuntien kokonaismenoista.