Monen ammattikoulun opiskelijan arki on satunnaisia tunteja ja itseopiskelua, uutisoi Taloussanomat. Opintojen tahdin löyhyys huolestuttaa niin opiskelijoita, vanhempia kuin asiantuntijoitakin. Vuosina 2020-2021 opintonsa keskeytti jopa 13 prosenttia ammattikoululaisista.
Itäsuomalainen Riikka, 35, kertoo Taloussanomien haastattelussa opetuksen nojanneen välillä jopa YouTubeen.
– Sanottiin, että katso YouTubesta video ja rupea tekemään, Riikka sanoo. Opettajia oli opiskelijan mukaan vähän, eivätkä heidän ajalliset resurssinsa riittäneet enempään opetukseen.
Myöskään opiskelijoiden päivärytmin tai läsnäolon perään ei pahemmin katsottu.
– Raksapuolella teinit olivat pääasiassa puhelimella, tulivat milloin tulivat ja lähtivät milloin lähtivät, Riikka toteaa.
Myös muut ammattikoulujen arkea läheltä seuranneet opiskelijat sekä vanhemmat kertovat sekavista ohjeista, etäpäivien suuresta määrästä, ristiriitaisista viesteistä ja jopa käskyistä lukea asioita Wikipediasta. Eräs vanhempi kertoo, että hänen nuorellaan on ollut tämän vuoden puolella kolmen päivän aikana koulua yhteensä kahdeksan tuntia.
– Hirveän paljon asioita jää opiskelijan omalle vastuulle, sanoo pohjoissavolainen Satu, jonka 18-vuotias poika on ollut ammattikoulussa nyt kolme vuotta.
Vaikeinta huolestuneen äidin mukaan on kuitenkin pakollisen harjoittelupaikan saaminen. Taloustilanne vaikuttaa paikkojen vähyyteen, kuten myös se, että käytännön taitojen opettelua on siirretty työpaikoille. Osa opiskelijoista vaatisi jatkuvasti jonkun vakituisen työntekijän neuvomaan toimintaansa.
Ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (Amke) toimitusjohtaja Veli-Matti Lamppu allekirjoittaa haastateltujen väitteet. Asiantuntijan mukaan kokonaiskuva ei kuitenkaan ole niin synkkä.
– On huippuosaajia, mutta myös aivan liikaa niitä, jotka tipahtavat kyydistä. Tämä on kuin peitto, jossa on liikaa reikiä, Lamppu sanoo.
Asiantuntija sanoo tilanteen olevan hankalin teknisillä aloilla, sillä alojen vaatimustaso kasvaa koko ajan. Vastavalmistuneiden osaaminen ei välttämättä vastaa työnantajien vaatimuksia, jolloin työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa.
Hallitus on tarttumassa asiaan, ja opetus- ja kulttuuriministeriön ammattikoulutusta koskeviin tavoitteisiin pyritään pääsemään vuoteen 2025 mennessä. Nykyisiä opiskelijoita tämä ei kuitenkaan lämmitä. Vanhemmat peräänkuuluttavat vanhanaikaista opetusta ja maalaisjärjen käyttöä.
Asiantuntija on samoilla linjoilla.
– Suurin osa haasteista voidaan taklata sillä, että kohdataan kaikki ja pidetään huolta, että he pysyvät mukana.