Ihmisten ja yritysten kamppailu taloudellisten ongelmien kanssa näyttää heijastuvan jo jonkin verran ulosottohuutokauppoihin, kertoo Taloussanomat.
Ulosottovirasto on tänä vuonna myynyt ulosoton takia 431 asunto-osaketta ja 1001 kiinteistöä, mikä on suunnilleen sama määrä kuin edellisenä vuonna samaan aikaan.
Lisäksi ulosottovirastolla on kuitenkin ”varastossa” 1134 asunto-osaketta ja 3470 kiinteistöä, jotka odottavat myyntiä. Edellisvuonna myyntiä odottavia kohteita oli tähän aikaan vähemmän: 1013 asunto-osaketta ja 3105 kiinteistöä.
Apulaisvaltakunnanvouti Jarmo Kivistön mukaan velkaantuminen näyttää kasvaneen sekä kansalaisilla että yrityksillä.
– Kun on yritysten sijaan kysymys luonnollisista henkilöistä eli ihmisistä, ulosmittauksessa noudatetaan järjestystä, jossa ensin ulosmitataan tuloa ja sitten muuta, mikä ei ole vakituinen asunto, Kivistö toteaa.
Taloudellisten ongelmien taustalla usein oleva velkaantuminen onkin Kivistön mukaan tilastojen valossa kasvanut. Tilastojen mukaan keskimääräinen kokonaisvelka on kasvanut suhteessa tuloihin samalla, kun kustannusten nousu ei ole tasaantunut palkkojen kanssa.
Ulosottohuutokaupoissa myydään monenlaisia kohteita: asuntojen ja kiinteistöjen ohella myös muun muassa viikkolomaosakkeita, yksittäisiä parkkipaikkoja, tavaroita ja kulkuneuvoja.
Ulosoton takia myytävien asuntojen ja kiinteistöjen hinnat ovat usein huomattavasti halvempia kuin vapailla markkinoilla. Ostajien on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä näissä kohteissa saattaa olla piileviä vaurioita tai velkoja, jotka voivat lisätä kokonaiskustannuksia.
Taloussanomien mukaan ulosottohuutokaupoissa myynnissä olevia asuntoja ovat esimerkiksi 60-neliöinen kolmio Lappeenrannassa ja 55-neliöinen kaksio Tampereella, joista ensimmäisestä korkein tarjous on 20 600 euroa ja jälkimmäisestä noin 40 000 euroa.
Huomioitavaa ostohinnoissa on, että ostaja saattaa joutua maksamaan myös asuntoon liittyviä velkoja, kuten rakennuslainaa tai yhtiövastikkeita.
Muita mainittuja kiinteistöjä ovat esimerkiksi historiallisia tai suojeltuja rakennuksia, kuten Uudessakaupungissa oleva rakennus vuodelta 1848. Tässä ja vastaavissa kiinteistökohteissa voi olla myös korjaus- tai kuntovaatimuksia.