Venäläisten vuosien varrella tekemät kiinteistökaupat ovat herättäneet huolta etenkin Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Venäläiset ovat hankkineet omistukseensa kiinteistöjä arveluttavan läheltä strategisia kohteita, kuten varuskuntien, liikenteen solmukohtien ja tietoliikennemastojen lähettyviltä.
Monen takavuosien kaupan jäljille pääseminen on työlästä, mutta Taloussanomien mukaan ongelmaan on löytymässä hieman yllättäväkin EU-tason ratkaisu, joka piilee unionin rahanpesuasetuksessa.
Asetus astuu voimaan vuoden 2025 alusta, ja se koskee EU:n ja Eta-alueen ulkopuolisten henkilöiden kiinteistökauppoja, yrityskauppoja ja esimerkiksi jalkapallojoukkueiden omistuksia EU:n alueella.
Hanketta valmistelleen europarlamentaarikko Eero Heinäluoman mukaan kyse on valtavasta lakipaketista, joka yhteinäistää rahanpesulakeja ja luo satojen virkamiesten valvontaorganisaation.
EU:n ulkopuolelta tuleva ostajan tai hänen edustajansa täytyy paljastaa todelliset edunsaajat, jolloin omistajien piilottaminen monimutkaisten, veroparatiiseihin ulottuvien yritysketjujen taakse vaikeutuu. Asetuksen piirissä ovat kaikki EU:n ulkopuolelta tulevien henkilöiden ja yhteisöjen tekemät kaupat vuodesta 2014.
Heinäluoman mukaan kiinteistökauppoja voidaan selvittää kauempaakin, esimerkiksi vuodelta 2005.
Myös asunto-osakkeiden kaupan valvonta paranee oleellisesti, sillä nyt EU:n ulkopuolisten kansalaisten asuntokaupat ovat Suomessa täysin valvomattomia.
Maanmittauslaitoksen mukaan venäläiset ovat hankkineet Suomesta yli 3 600 kiinteistöä reilussa kymmenessä vuodessa. Tiukentuneista viisumiehdoista huolimatta venäläiset tekivät vielä viime vuonnakin yli sata kauppaa.
Suomi kiristi kiinteistökauppojen lupamenettelyä kansallisen turvallisuuden nimissä jo vuonna 2020. Puolustusministeriön lupa tarvitaan kiinteistökaupalle, mikäli ostaja tulee EU:n tai Eta-alueen ulkopuolelta.
Venäläisten kiinteistökaupoissa todellisten omistajien rooli bulvaanien takana on monissa tapauksissa ollut ongelma. Uuden asetuksen myötä hämäräomistajat ja EU:n pakotelistalla olevat henkilöt voidaan kaivaa esiin.
Puolustusministeriössä suhtaudutaan asetukseen maltillisesti, sillä siirtymäaika asetuksen soveltamiseen on varsin pitkä, ja laki mahdollistaa jo nyt edunsaajien ja rahoituksen selvittämisen.
– Lupaprosessin yhteydessä konsernin edunsaajat ja rahoitus selvitetään jo nykyisellään uusien kauppojen osalta. Mahdollisuus vanhoihin kiinteistökauppoihin puuttumiseen on olemassa turvalunastuslaissa, puolustusministeriön asiantuntija Joonas Laito sanoo Taloussanomille.