Tältä näyttää helmi-huhtikuun sääennuste

Pitkän ajan ennuste lupaa Suomeen tavanomaisia lämpötiloja.
Ulkoilijoita pakkassäässä Helsingissä 6. tammikuuta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Ulkoilijoita pakkassäässä Helsingissä 6. tammikuuta. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Tuoreessa kolmen kuukauden ennusteessa helmi–huhtikuulle ei näy Suomeen merkittäviä poikkeamia jakson tavanomaiseen keskilämpötilaan tai sademäärään verrattuna.

Keskiseen ja eteläiseen Eurooppaan ennuste näyttää tavanomaista lämpimämpää kolmen kuukauden jaksoa. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECMWF on julkaissut kolmen kuukauden ennusteen eli niin sanotun vuodenaikaisennusteen helmi–huhtikuulle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Ennusteessa on merkittävästi epävarmuutta, sillä niin tavanomaista lämpimämmän, tavanomaista kylmemmän kuin lämpötiloiltaan tavanomaisenkin sään mahdollisuus on tarkasteltavalla kolmen kuukauden jaksolla Suomessa kutakuinkin yhtä suuri. Sama pätee sademäärien osalta. Yksittäisten kuukausien säästä kolmen kuukauden keskiarvo ei kuitenkaan kerro mitään. Jaksolle voi osua kylmiä ja lauhoja aikoja, toteaa Forecan uutisessa meteorologi Joonas Koskela.

Muun Euroopan osalta vuodenaikaisennusteessa pistää meteorologin silmään muutama asia.

– Islannin seudulla korkeamman ilmanpaineen mahdollisuus on koholla. Kun samaan aikaan Azorien läheisyydessä ei näy merkittävää poikkeamaa, voi tämä viitata negatiiviseen NAO-indeksiin. Se tarkoittaisi Pohjois-Eurooppaan kohonnutta mahdollisuutta heikommille länsituulille ja tätä myötä mahdollisesti kylmemmälle säälle, Koskela sanoo.

Pohjois-Atlantin oskillaatio eli NAO on yksi laajan mittakaavan suursäätilaa kuvaavista ilmiöistä. Suomen kannalta sää vaihtelee oskillaation vallitsevan tyypin mukaan lauhan sateisesta kylmään ja kuivaan. Negatiivisen NAO-indeksin aikaan sää on pohjoisessa Euroopassa yleensä tavallista kylmempi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Vaikka kolmen kuukauden jaksossa sää näyttää verrattain keskimääräiseltä, on näillä huomioilla mielestäni tavanomaista kylmemmän sään mahdollisuus koholla Pohjois-Euroopassa ainakin helmikuussa.

– Suomen kaakkoispuolelle vuodenaikaisennuste saa melko suuria todennäköisyyksiä keskimääräistä sateisemmalle säälle. Tämä voi viitata matalapaineiden liikkeeseen eteläisellä reitillä tai Välimereltä pohjoiseen kohti Itä-Eurooppaa. Tällöin Suomessa idänpuoleisten tuulien mahdollisuus on koholla. Ilmanpaine-ennusteessa ei kuitenkaan näy Euroopan itäosassa merkittävää poikkeamaa, Koskela pohtii.

Suomen säälle ovat Forecan mukaan ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisten viikkojen säätyypistä.

Mainos