Talvisodan jälkeen: Liettua miehitettiin hiljaa

Neuvostomiehittäjien tulosta on kulunut 80 vuotta.

Liettuassa on vietetty maan neuvostomiehityksen alkamisen 80-vuotismuistotilaisuuksia. Ulkoministeri Linas Linkevicius twiittasi tilaisuudesta, jossa luettiin ääneen kymmenien tuhansien tulijoiden käsissä pakkosiirrettyjen, vangittujen ja menehtyneiden nimiä.

Liettuan katsotaan menettäneen itsenäisyytensä 15. kesäkuuta 1940. Miehitys tapahtui erilaisten ankarien painostusvaiheiden jälkeen. Molotov-Ribbentrop-lisäsopimuksessa Liettua oli siirretty Neuvostoliiton etupiiriin.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Historioitsija Arvydas Anusauskasin julkaisussa Lessons of History: The Silent Occupation of 1940 on kerrottu tapahtuneesta näin:

Mainos - sisältö jatkuu alla

– Hyökätessään Suomeen vuonna 1939, Josif Stalin sai iskun vasten kasvoja lännestä: Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta sen aggressiivisten toimien vuoksi. Suomen kanssa käydyn sodan sodan ja Liettuan hallituksen varovaisuuden vuoksi Neuvostoliiton vaikutus Liettuan sisäiseen tilanteeseen heikkeni. Kuitenkin, kun talvisota loppui, Neuvostoliitto siirsi huomionsa takaisin Baltia maihin. Suunnitelma kansandemokraattisesta Suomesta epäonnistui, mutta sama idea synnytti suunnitelman Liettuan, Latvian ja Viron alistamiseksi, Arvydas Anusauskas kirjoittaa.

–  Allekirjoitettuaan Moskovan rauhansopimuksen Suomen kanssa puna-armeija siirrettiin länsirajoille ja sotilasreservin kotiuttamista lykättiin aina heinäkuun 1. päivään asti. Sattumalta tämä tapahtui silloin, kun poliittinen toimikunta (politbyroo) teki päätöksen 5. maaliskuuta 1940 tappaa 21[nbsp]000 puolalaista upseeria. Stalinin asialistalla ei ollut Puolan vapauttaminen eikä maan jälleenrakentaminen.

Mainos