EU ja Britannia voivat vielä löytää kompromissin kauppasopimuskiistaan, uskoo analyytikko Raoul Ruparel. Hänellä on ehdotus, joka hänen mukaansa toisi ratkaisun.
– Osapuolten pitäisi astua pois kuilun reunalta ja tunnustaa, että tämä olisi järkevä lopputulos molemmille. Mikään sitä vähempi olisi jättimäinen epäonnistuminen huonoimmalla mahdollisella hetkellä, hän kirjoittaa Politicossa.
Ruparel toimi aiemmin Britannian ex-pääministeri Theresa Mayn Eurooppa-asioiden avustajana.
Neuvotteluissa ei ole löydetty ratkaisua siihen, millä tavoin osapuolet jatkossa kalastavat toistensa aluevesillä. Kalastuksen taloudellinen merkitys on pieni, mutta periaatteellisesti kyse on tärkeästä asiasta.
Jos sopimukseen päästään, siihen tullee siirtymäkausi. Britannia haluaa kolmen vuoden siirtymän, EU pyytää seitsemää. Ruparelin mielestä viisi vuotta olisi sopiva kompromissi.
Vielä vaikeampaa on ollut löytää sopu siihen, kuinka paljon EU-kalastajat saavat pyytää kalaa Britannian aluevesillä sitten, kun siirtymäkausi päättyy. Britannia esittää, että nykyisiä kiintiöitä leikataan 60 prosenttia, mutta EU on ehdottanut 25 prosentin leikkausta.
– Lähtökohtaisesti 35 prosentin leikkaus viiden vuoden siirtymäajan jälkeen näyttäisi reilulta, Ruparel sanoo.
Kiintiöistä tulisi hänen mielestään neuvotella säännöllisesti jatkossa.
Vaikeuksia koituisi tilanteessa, jossa sopua ei löydy. Koko kauppasopimusta ei tulevaisuudessa kannata avata sen takia, että kalakiintiöistä ei päästä sopimukseen, huomauttaa Ruparel.
Hän ehdottaa riippumatonta paneelia, joka arvioi, millaiset tappiot EU:lle aiheutuu kiintiöiden pienentämisestä. Sen jälkeen paneeli laskee, millaiset tullimaksut EU voi muilla kaupan alueilla asettaa kompensoimaan tappioita.
Tällaisella sopimuksella olisi paljon etuja, Ruparel sanoo.
Ensinnäkin Britannia saisi pitää suuremman osan aluevesiltään pyydetystä kalasta. Tällä hetkellä 40 prosenttia brittikalasta viedään satamaan Britanniassa. Jatkossa määrä nousisi kahteen kolmasosaan. Lisäksi britit saisivat edelleen pyydystää EU-aluevesillä. Kolmanneksi Britannia saisi oikeuden viedä kalaa EU:n alueelle ilman tulleja ja kiintiöitä.
Jos neuvottelut kaatuvat, seuraa isoja hankaluuksia molemmilla puolen kanaalin, Ruparel ennustaa.
Hän sanoo uskovansa, että Britannia valvoisi tarkkaan, etteivät EU-alukset kalasta niiden vesillä. Kuitenkaan Britanniassa ei riitä aluksia pyytämään kaikkea kalaa. Kalastajien määrä on romahtanut 1990-luvun jälkeen ja ala elpyisi hitaasti. Britanniassa myös syödään runsaasti tuontikalaa, kun taas brittien pyytämä kalaa myydään suurelta osin EU:hun. Tullit ja kiintiöt sekoittaisivat sekä tuonnin että viennin.
Ruparel katsoo, että viimeaikaiset ehdotukset kauppasopimuksesta täyttäisivät Britannian vaatimukset: se eroaisi tulliliitosta ja sisämarkkinoista, EU-tuomioistuimen päätökset eivät sitoisi brittejä heidän omalla maaperällään ja se voisi solmia kauppasopimuksia kolmansien osapuolten kanssa.
EU on joustanut merkittävästi, Ruparel sanoo. Alunperin EU esimerkiksi vaati Britannialta tarkkaa sitoutumista EU:n valtiontukisääntöihin, mutta se on luopunut vaatimuksestaan. Se korvataan yleisemmillä periaatteilla valtion tukiin liittyen.
Britannia erosi EU:sta tammikuun lopussa, mutta se noudattaa EU:n sääntöjä tämän vuoden loppuun. Neuvotteluja tulevasta suhteesta on käyty pitkin vuotta, mutta sopimukseen ei ole päästy.