”Tämä oli nähtävissä” – tutkijan mukaan rajoitukset palaavat

Helsingin yliopiston tutkijatohtorin mukaan poliitikot ja virkamiehet yllättivät, virus ei.
Tutkijan mukaan rokotuskattavuus ei ole riittävä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI
Tutkijan mukaan rokotuskattavuus ei ole riittävä. LEHTIKUVA / JUSSI NUKARI

Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelon mukaan lähitulevaisuus näyttää siltä, että uusia rajoituksia joudutaan taas ottamaan käyttöön.

– Koronaviruksen aiheuttama sairaalarasitus kasvavaa ja jäämme jännittämään onnistuuko suunnan korjaaminen ihmisten käyttäytymisen / rokotekattavuuden nousun mukana vai ei, Aivelo toteaa Twitter-ketjussaan.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Koronaepidemian kommentoijana tunnetuksi tullut tutkija sanoo tilanteen menneen, ”kuten arvioitiinkin”.

– Eli kuinka korona ei onnistunut yllättämään tänäkään syksynä. Ihmiset, eli poliitikot ja virkamiehet, sen sijaan onnistuivat yllättämään, Aivelo sanoo.

Suomen koronamittarit ovat hiipineet kohti punaista jo hyvän aikaa ja sairaaloista on alkanut kuulua huolestuttavia signaaleja. Esimerkiksi Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen kertoi tänään Iltalehdelle, että muuta hoitoa on jouduttu supistamaan koronapotilaiden suuren määrän takia. Maanantaina sairaalassa oli 16 koronapotilasta, joista yksi tehohoidossa.

Tuomas Aivelon mukaan tämä kehityskulku oli nähtävissä. Hän muistuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n kertoneen mallinnuswebinaarissa elokuun lopussa, että vaikka rokotuskattavuus olisikin 80 prosenttia yli 12-vuotiaassa väestössä, aiheuttaa rajoitusten nopea purkaminen taudin liiallista leviämistä.

– Alleviivaisin tätä: 80% rokotuskattavuustavoite ei riitä siihen, että ”yhteiskunta voidaan avata”. Se on kyllä välttämätön askel siihen suuntaan, Aivelo jatkaa.

Hän on jakanut alla näkyvät kuvaajat. Niiden perusteella 80 prosentin rokotekattavuus ei riitä pitämään tautia kurissa, jos rajoituksia puretaan niin, että ihmisten kontaktit palaavat kahteen kolmasosaan pandemiaa edeltävästä ajasta.

– Emme tiedä mikä R on tällä hetkellä, koska emme tiedä kontaktimääriä. Uskon, että monet yliarvioivat kontaktien määrän, tutkija arvioi.

– Tässä ollaan osittain sokkona: en ole nähnyt yritystä arvioida miten erilaiset politiikkatoimet vaikuttavat R:ään. THL:n mallinnusten skenaarioiden kiinnittyminen reaalimaailmaan on sikäli vähän epämääräinen, hän jatkaa.

Tuomas Aivelon mukaan Suomen tilanne paranee lähinnä rokotekattavuuden nousun mukana.

– Suomalaisen rokotusohjelman pitäisi laittaa nyt kunnon vaihde päälle, eikä etsiä syntipukkia rokottamattomista, hän sanoo.

Poimintoja videosisällöistämme

Aivelo viittaa New Yorkin Columbian yliopiston apulaisprofessori, geenitutkija Tuuli Lappalaisen hiljattaisiin kommentteihin.

Lappalaisen mukaan koronatilanteen heikentymisestä ei pitäisi syyttää vain rokotuksista kieltäytyneitä kansalaisia. Hän kysyi ironisesti, onko tosiaan niin, että ”ilkeät rokottamattomat” ovat pilanneet Suomen ”täydellisen koronastrategian”.

– Suomen rokotekattavuus on pohjoismaisia verrokkimaita jäljessä, ja uhkaa jäädä pysyvästi alemmas. Onko meillä siis tyhmempi kansa, josta osa ansaitseekin sairastaa ja kuolla, vai ovatko viranomaiset alisuoriutuneet rokotusohjelman toteutuksessa?, hän muun muassa totesi.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Mainos