HUS:n dianostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja asianajaja Klaus Nyblin kirjoittavat Edilexissä koronapassista. Heidän mielestään sen tärkeimmäksi tehtäväksi voi muodostua rokotuskattavuuden lisääminen.
– Jos koronapassi toteutetaan, se edistää väistämättä samalla yleistä rokotuskattavuutta. Lainvalmistelussa onkin tärkeää arvioida, missä määrin tämä olisi yksi sääntelyn keskeisistä tavoitteista, he kirjoittavat.
– Useiden perusoikeuksien, kuten elinkeinovapauden, kokoontumisvapauden ja sivistyksellisten oikeuksien, turvaaminen joka tapauksessa puoltaa koronapassista säätämistä. Sitä, että yleinen rokotuskattavuus voi samalla lisääntyä merkittävästi, voidaan pitää vähintäänkin sääntelyn myönteisenä seurannaisvaikutuksena.
Lehtosen ja Nyblinin mukaan Suomessa olisi koronapassille käyttöä nykyisin ja myöhemmin tulevana syksynä, kun täyden rokotussarjan saaneita on toistaiseksi vasta noin puolet rokotusikäisistä ja koronatartuntojen määrä on korkealla tasolla.
– Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) vastikään käynnistämän lainvalmistelun tuloksia odotettaessa on herännyt keskustelua siitä, voivatko elinkeinonharjoittajat esimerkiksi ravintolaliiketoiminnassa jo nykytilanteessa ryhtyä oma-aloitteisesti edellyttämään koronapassin kaltaista selvitystä. Se, että yrittäjä huolehtisi itse siitä, että ravintolassa on vain asiakkaita, jotka todennäköisemmin eivät levitä koronavirusta, voitaisiin katsoa sellaiseksi tartuntatautilain 58 a §:n 3 momentin mukaiseksi ”muuksi toimenpiteeksi”, joka osaltaan poistaa säännöksessä tarkoitetun välttämättömyyden estää tartuntoja lyhentämällä ravintolan aukiolo- ja anniskeluaikaa, he huomauttavat.
Kirjoittajien mukaan ”Suomessa koronapassin osalta tuodaan herkemmin esiin erilaisia syrjintähuolia kuin muissa länsieurooppalaisissa oikeusvaltioissa”.
– Vertailun kannalta voidaan mainita, että normaalioloissa on ollut jo pitkään ravintola-alalla käytäntönä, että joihinkin ravintoloihin pääsevät vain 24 vuotta täyttäneet. Tätä nuorempien (mutta 18 vuotta täyttäneiden) erilainen kohtelu perustuu vain ravintolan profiloitumiseen tietynlaisen asiakaskunnan tavoitteluun (liikkeen toiminta-ajatus), mutta käytäntö on silti katsottu hyväksyttäväksi osana elinkeinovapautta ja omaisuudensuojaa.
– Jos yrittäjä sen sijaan valitsisi asiakkaansa tavoittein, että hänen ravintolassaan on vain ihmisiä, jotka todennäköisemmin eivät levitä koronavirusta, menettelyä voitaisiin pitää perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisen kannalta vieläkin hyväksyttävämpänä.
Lehtonen ja Nyblin toteavat, että toisaalta esimerkiksi juuri ravintoloissa ei näytä toistaiseksi ilmaantuneen halukkuutta oma-aloitteiseen koronapassin edellyttämiseen.
Selvää heidän mielestään on, että jos ravintolaan vaaditaan koronapassia ”voi henkilölle, joka ei halua ottaa rokotusta, käydä työlääksi hakeutua toistuvasti koronatestiin vain ravintolaan päästäkseen”.
– Joka tapauksessa koronapassia koskevat yhdenvertaisuusnäkökohdat ovat ratkaistavissa myös suhteessa rokotukseen kielteisesti tai välinpitämättömästi suhtautuviin.
Koronapassin tärkeimmäksi tehtäväksi voi muodostua rokotuskattavuuden lisääminen https://t.co/McFLdQAkSE #covid19 #koronapassi #perusoikeudet @Edilex
— Lasse Lehtonen (@lasleh) August 20, 2021