Tämä on koodinimi Sirppi – Venäjän ydinasejoukot videolla

16-pyöräinen jättiajoneuvo kuljettaa massiivisia ballistisia ohjuksia ketterästi maastossa.

Venäjä valmistelee parhaillaan ikääntyvien Topol-M-ydinohjustensa korvaamista uusilla mannertenvälisillä RS-24 Yars -ohjuksilla.

Siiloihin ja kuorma-autoalustoille sijoitettava Topol-asejärjestelmä on ollut viime vuosikymmeninä keskeinen osa maan ydinasepelotetta. Presidentti Vladimir Putin hyväksyi viime vuoden lopulla suunnitelman, jolla vanhat ohjukset muunnetaan vähitellen siviilisatelliittien laukaisua varten.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Valtiollinen RT-kanava esittelee reportaasissaan liikkuvan ydinasejärjestelmän toimintaa Moskovan itäpuolella sijaitsevan Teikovon ohjusdivisioonan tukikohdassa. Nato-kutsumanimellä Sickle (sirppi) tunnettua asejärjestelmää operoivat sekä ammattisotilaat että varusmiehet.

– Yksikön ensisijainen tehtävä on turvata Venäjän turvallisuutta ydinasein. Enintään kuuden kuukauden jälkeen sotilaat osaavat hoitaa tehtävää täysin itsenäisesti, tukikohdan komentaja selostaa.

Suurin osa Topol-ohjuksista on varustettu yksittäisellä 800 kilotonnin ydinkärjellä.

Poimintoja videosisällöistämme

Osa on sijoitettu massiivisille, 16-pyöräisille rekka-alustoille. Tavoitteena on vaikeuttaa vihollisen kykyä tuhota ydinohjukset mahdollisessa yllätyshyökkäyksessä. Sotilaat harjoittelevat laitteella ajamista Teikovon harjoitusmaastossa ja simulaattoreilla.

– Kun olet kokeillut tätä ajoneuvoa ja palaat omaan autoosi, se tuntuu niin pikkuruiselta, vanhempi kuljettaja-mekaanikko Aleksandr Lubentsev pohtii.

Yhteensä lähes 50 000 kilogrammaa painava ajoneuvo liikkuu yllättävänkin ketterästi 800-hevosvoimaisella moottorilla vesiesteiden ja kumpujen yli. Simulaattorissa kuski joutuu ohjaamaan ajoneuvoa simuloitujen räjähdysten keskellä ohjaamon heiluessa puolelta toiselle.

Mainos - sisältö jatkuu alla

Topolin kehitystyöhön osallistunut rakettisuunnittelija Vladimir Grebyonkin muistelee, ettei saanut kertoa edes perheenjäsenilleen todellisista työtehtävistään.

– Olin vielä nuori, kun sain ensimmäisen kunniamitalini. Vaimoni kysyi, että mitä oikein teen töissä. Vastasin: ”Onko sillä niin väliä? Valmistan autoja”, Grebyonkin sanoo.

Mainos