Venäjä aloitti 24. helmikuuta sitten avoimen ja täysimittaisen hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan. Hyökkäyksen käynnistymisestä tuli keskiviikkona – Ukrainan itsenäisyyspäivänä – kuluneeksi puoli vuotta.
Sen jälkeen Venäjä on ulko- ja turvallisuuspolitiikan tutkija Melinda Haringin mukaan miehittänyt 13 prosenttia Ukrainan alueesta, tappanut tuhansia ukrainalaisia, tuhonnut suurkaupunkeja sekä lukemattomia pienempiä kaupunkeja ja kyliä, romahduttanut Ukrainan talouden, ottanut haltuunsa Euroopan suurimman ydinvoimalan ja aiheuttanut satojen miljardien eurojen arvoiset vahingot.
Venäläissotilaat ovat syyllistyneet eri puolilla Ukrainaa systemaattisiin sotarikoksiin, tuhansia ukrainalaislapsia on pakkosiirretty Venäjälle ja kolmasosa maan väestöstä on joutunut jättämään kotinsa, mikä on aiheuttanut suurimman pakolaiskriisin sitten toisen maailmansodan.
Nyt on Haringin mukaan aiheellista myöntää, että kansainvälinen järjestelmä epäonnistui täydellisesti Venäjän hyökkäyksen ennalta ehkäisemisessä.
– Diplomatia epäonnistui, Yhdysvaltain esittämät uhkaukset jäivät tehottomiksi eikä Naton vahvistetulla läsnäololla Itä-Euroopassa ollut minkäänlaista vaikutusta. Nyt kansainvälinen järjestelmä on pettämässä Ukrainan sen pyrkimyksissä hakea oikeutta sotarikoksista ja korvauksia miljardiluokan vahingoista. Kun sota on jatkunut kuusi kuukautta, lännellä ei edelleenkään ole mitään todellista tarjottavaa Ukrainalle pysyvien turvatakuiden muodossa, Atlantic Councilin Euraasia-tutkimusohjelman apulaisjohtajana toimiva Haring kirjoittaa.
Totaalista barbariaa
Vaikka Venäjän armeija ei ole ennenkään kunnostautunut sodan oikeussääntöjen kunnioittamisessa, Haring sanoo yllättyneensä hyökkääjän silmittömästä raakuudesta ukrainalaista siviiliväestöä kohtaan.
– Venäjän armeijalla on pitkä historia raa’asta väkivallasta, mutta tuntui mahdottomalta ajatella, että sotilaat ryhtyisivät joukkoraiskaamaan, kiduttamaan ja tappamaan siviilejä, joita Venäjän johto kertoo pitävänsä slaavilaisina veljinä. Juuri näin he kuitenkin Kiovan laitamilla sijaitsevissa kaupungeissa ja kylissä toimivat. Naisille ja lapsille suojapaikan tarjonneen teatterin tahallinen pommittaminen Mariupolissa oli uskomaton teko, Haring sanoo.
Kreml on perustellut ”sotilaallista erikoisoperaatiotaan” muun muassa Ukrainan venäjänkielisen väestönosan suojelemisella. Tämä ei ole kuitenkaan estänyt Venäjän armeijaa tuhoamasta Kaakkois-Ukrainan venäjänkielisiä kyliä ja kaupunkeja yksi toisensa jälkeen.
– Venäjän toimet Kaakkois-Ukrainassa paljastavat, mitä myytti slaavilaisesta veljeydestä todellisuudessa tarkoittaa, hän toteaa.
Kreml hahmotti tilanteen väärin
Tähän mennessä on käynyt Haringin mielestä täysin selväksi, että Vladimir Putin ja Venäjän muu nykyjohto eivät tosiasiassa tiedä Ukrainasta juuri mitään.
– Kreml ei ole koskaan ymmärtänyt, kuinka perusteellisesti Ukraina on vuoden 2014 Euromaidan- vallankumouksen myötä muuttunut. Moskovassa ei ole käsitetty, että viimeisten kahdeksan vuoden aikana toteutetut uudistukset ovat olleet todellisia, vaikka niiden täytäntöönpano onkin ollut verkkaista. Tämä koskee erityisen selvästi asevoimissa tapahtuneita uudistuksia, Haring sanoo.
Venäjän johto on hänen mukaansa tehnyt täysin vääriä tulkintoja kyselyistä, jotka kertoivat ukrainalaisten karsastavan maansa poliittista johtoa, mutta luottavan asevoimiin.
– Tämä johti siihen katastrofaaliseen johtopäätökseen, että jos onnistuisi tuhoamaan Ukrainan armeijan, ukrainalaiset ottaisivat uudet johtajat mielihyvin vastaan. Kuinka väärään tämä arvio osuikaan, hän toteaa.