– Tämän mallin keskeinen tavoite on, että pidetään ihmiset kiinni työelämässä, palveluissa, ja sitä kautta tuetaan heidän pysyvää työllistymistään, valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäki summaa.
Hetemäki selvitti vetämänsä kolmikantaisen työllisyystyöryhmän ehdotuksia tiedotustilaisuudessa valtioneuvoston linnassa tiistaina. Ryhmän tehtävänä oli laatia esitys työllisyyden lisäämiseksi ja työttömyyden keston lyhentämiseksi.
Syyskuun alussa budjettiriihen yhteydessä kolmikantaiselle työryhmälle annettiin tehtäväksi valmistella hallitukselle esitys, joka lisää työllisyyttä vähintään 10 000 hengellä. Työryhmän muistio luovutettiin valtiovarainministeri Petteri Orpolle (kok.) maanantaina.
Hetemäen mukaan työryhmän esittämän niin kutsutun työttömyysturvan aktiivimallin arvioidaan johtavan 5 000 henkilön työllistymiseen siinä tapauksessa, että kukaan ei aktivoidu nykyistä enemmän. Jos kaikki taas aktivoituvat eli täyttävät mallissa asetetun työssäolon vähimmäistavoitteen, on työllisyysvaikutus Hetemäen mukaan 12 000 henkilöä.
– Tämä ei ole yläraja. On kaksi tilannetta. Joko aktivoituu tai ei. Etuustaso määräytyy sen mukaan.
Hetemäki teroitti, että jälkimmäisessä laskelmassa lähdetään siitä, että aktivoituneina on oltu vain viiden päivän ajan. Aktivoitumisen pysyvää työllistymistä lisäävää vaikutusta ei ole huomioitu.
– Jos kaikki olisivat kymmenen päivää aktivoituneina, olisi vaikutus 24 000. Tavoitteena on se, että kun henkilöt osallistuvat joko töihin työttömyyden aikana tai työvoimapalveluihin, lisää se heidän pysyvää työllistymistään.
Verkkouutiset kertoo aktiivimallista omavastuupäivin tässä ja tässä jutussaan. Työllisyysryhmä ei ollut yksimielinen, eivätkö työmarkkinakeskusjärjestöt ole sitoutuneet malliin.
Uusi malli perustuu kolmen kuukauden mittaisiin tarkastelujaksoihin. Niiden aikana työttömän olisi työskenneltävä yhteensä vähintään 18 tuntia tai osallistuttava työllistymistä edistäviin palveluihin viikon ajan. Mikäli ehtoja ei täytä, alenevat työttömyysetuudet.
Martti Hetemäki korosti, että työryhmän tehtävänä oli nimenomaisesti etsiä kustannusneutraali ehdotus. Säästöistä ei ole kyse. Tavoitteita hän kuvasi ristiriitaisiksi. Yhtäältä piti pyrkiä takaamaan riittävä etuustaso koko työttömyyden ajan, mutta toisaalta rakentamaan kannustimet nopeaan työllistymiseen.
– Etukäteen kukaan ei osaa sanoa, kuinka monta prosenttia aktivoituu. Jälkeenpäin, jos tulee plussaa julkiselle taloudelle, palautetaan se työllisyyttä edistäviin toimiin. Se oli myös toimeksiannossamme.
Martti Hetemäki kuvasi työryhmän työskentelyä ”hyvin rakentavaksi, mutta tiiviiksi”. Verkkouutisten saamien tietojen mukaan mukana olleista järjestöistä vain STTK tuki työryhmän mallia.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n mielestä ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tulisi leikata peräti 500 miljoonaa euroa. EK:n malli olisi siis ehdotettua huomattavasti rankempi. Ansiosidonnaisen tasoa pitäisi EK:n mielestä porrastaa työttömyyden keston mukaan niin, että se alenisi esimerkiksi 15 prosentilla kuuden kuukauden työttömyyden jälkeen.
Myöskään SAK ei kannattanut työryhmän uudistusehdotusta.