Suomen eläkejärjestelmä on vankka ja toimiva, mutta sen rahoittaminen vaikeutuu koko ajan. Ongelmat eivät ole välittömiä tai kiireellisiä, mutta ne pitää ratkaista. Näin sanoo tanskalaisen Aarhusin yliopiston professori Torben M. Andersen.
– Ennusteiden analysointi osoittaa selkeästi, että rahoituksellinen ongelma on syntymässä. Sen huomiotta jättäminen lisää todennäköisyyttä, että jossain vaiheessa tulevaisuudessa on tehtävä suuria muutoksia.
Andersen on tehnyt arvion suomalaisesta eläkejärjestelmästä, ja hänen raporttinsa on julkaissut Eläketurvakeskus.
Andersen katsoo, että nykyisillä eläkemaksuilla ei pystytä kattamaan tulevia eläkkeitä. Järjestelmää on korjattu, mutta ei tarpeeksi, hän sanoo. Tilannetta vaikeuttaa se, että lapsia syntyy liian vähän.
– Alhainen syntyvyys on toinen tärkeä demografinen tekijä, joka vaikuttaa järjestelmän rahoitukselliseen kestävyyteen.
Hän kehottaa suomalaisia korjaamaan järjestelmää. Ongelmat kehittyvät vähitellen, mutta myös uudistaminen kestä kauan: uudistusten voimaantulossa on pitkä siirtymäaika ja ratkaisemattomat rahoitusongelmat luovat epävarmuutta tulevista etuuksista ja eläkejärjestelmästä yleisemminkin.
– Sopeutuksia voidaan tehdä maksujen, etuuksien tason ja eläkeikien kautta. Koska lakisääteinen eläkeikä on jo sidottu eliniän kehitykseen, katse kääntyy maksujen ja etuuksien tasoon.
Andersen muistuttaa, ettei Suomen julkinen talous täytä kestävyyden kriteereitä. Veroilla ei kyetä keräämään riittävästi varoja, jotta nykyisen sosiaaliturvajärjestelyiden aiheuttamat menot voitaisiin jatkossa kattaa niillä. Tämä ongelma on kansainvälisesti katstottuna suuri, Andersen arvioi.
– Viime kädessä eläkejärjestelmän rahoituksellista kestävyyttä ja muuta sosiaaliturvaa on tarkasteltava kokonaisuutena.