Tapakouluttaja Helena Valonen avaa Ilta-Sanomien haastattelussa, kuinka tapakulttuurin mukaan arkun äärellä tulee käyttäytyä.
Vaikka hänen mukaansa Suomen sisälläkin on hautajaisetiketissä alueellisia eroja, ovat tietyt asiat yleispäteviä koko maassa.
– Tarkoituksena on mennä arkulle jättämään kukkatervehdys ja tuntemaan omia tunteita. Siinä kohtaa ihmisen sydän jo kertoo, että me eroamme, Valonen sanoo Ilta-Sanomille.
Ensimmäisenä arkulle menee vainajan lähin omainen, tyypillisesti leski, vanhin lapsi tai vanhemmat.
Lähimmän omaisen jälkeen kukkatervehdyksen vievät muut sukulaiset. Jos vain osa perheestä menee arkulle, tulee tapakulttuurin mukaan muiden perheenjäsenten nousta siksi aikaa seisomaan.
Ennen kukkien jättämistä on tapana lukea kukkanauhassa oleva teksti ääneen.
Tapakulttuuri ohjaa myös sitä, miten kukan arkun luokse asetellaan. Valosen mukaan tapakulttuuri ohjeistaa, että lähin omainen jättää kukkalaitteen vainajan sydämen kohdalle arkun vasemman puolen yläpäähän.
Kukkien jättämisen jälkeen tulee arkulla hiljentyä ja suunnat katse arkkuun. Arkulta lähtiessä on tapana ottaa katsekontakti lähiomaisiin ja nyökätä merkkinä osanottamisesta suruun.