Hallitusohjelmassa todetaan: ”Suomen YK-strategia päivitetään tavoitteena vahvistaa YK-politiikkamme vaikuttavuutta.” Sen sijaan, että strategia olisi päivitetty, päädyttiinkin kirjoittamaan hyvin pitkälle uusi strategia, kertoo ulkoasiainministeriön Yhdistyneiden kansakuntien politiikasta ja yleisistä globaaliasioista vastaavan yksikön päällikkö Katri Viinikka.
– Päädyttiin siihen, että mieluummin tehdään laajempi uudistus.
Edellisen strategia oli Viinikan mukaan ”joulukuusimainen”. Siitä puuttuivat prioriteetit, jotka haluttiin nyt määritellä selkeämmin.
– Osittain liittyen turvallisuusneuvostovaalin tappioon koettiin, että on syytä profiilin terävöittämiseen.
Pohjoismaisuuteen luotettiin liikaa
Viinikan mukaan Suomi luotti lokakuussa 2012 tappioon päättyneessä turvallisuusneuvostokampanjassa liikaa pohjoismaisuuden vetovoimaan, mikä ei hänen mukaansa ole enää itsestäänselvyys.
– Ehkä on liikaa lähdetty siitä, että Pohjoismailla on automaattisesti hyvin arvostettu asema.
Ulkoministeriön teettämän selvityksen mukaan osa YK:ssa edustettuina olevista maista kokee pohjoismaisuuteen liittyvän moraalista paremmuuden asennetta rasitteena.
Uudet painotukset
Suomi keskittyy jatkossa esimerkiksi rauhanvälitykseen, mikä ei tarkoita sitä, että Suomi olisi itse suoraan osallisena toiminnassa rauhanvälittäjinä. Sen sijaan Suomi pyrkii vahvistamaan rauhanvälityksen roolia ja sen saama rahoitusta YK:ssa.
Uudistetussa strategiassa uutena elementtinä ja Suomen painotuksena strategiassa ovat myös niin sanotut poliittiset operaatiot, eli YK:n rauhanturvatoiminnan siviilikriisinhallintaa muistuttavan ulottuvuuden vahvistaminen.
– Sukupuolten välinen tasa-arvo nähdään myös sellaisena alueena, jossa Suomella on lisäarvoa.
Viinikka kiittelee sitä, että Suomessa on yli poliittisten ryhmittymien suuri tuki YK:n toimintaa kohtaan. Tämä tosiasia selvisi turvallisuusneuvostosta käydyn pitkän kampanjan yhteydessä.