Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mukaan liikenneverkon investointeja olisi siksi suunniteltava pitkäjänteisesti. Virasto muistuttaa, että uusista investoinneista voi syntyä uusia ylläpito- ja korjauskustannuksia tulevaisuudessa.
– Jos elvytysrahoja investoidaan liikenneinfraan, on tärkeää tarkastella vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Kun valtion väyläomaisuus kasvaa, tarvitaan enemmän rahaa myös väylien ylläpitoon, VTV:n tuloksellisuustarkastusneuvos Visa Paajanen toteaa tiedotteessa.
Uudet investoinnit voivat vähentää liikenneverkon päivittäistä hoidontarvetta, mutta ne lisäävät korjaustarpeita tulevaisuudessa. Liikenneverkon korjaustoimet voivat toisaalta vähentää tarvetta uusille investoinneille.
– Jos korjausvelka kasvaa, uusien investointien ja korjausten rahoitus ovat epätasapainossa. Tällaiseen ongelmaan on vastattu korjausvelkaohjelmalla. Rahoitustasapaino on kuitenkin pysyvä ongelma eli ohimenevien ohjelmien sijaan tarvitaan pysyvämpiä ja pitkäjänteisempiä ratkaisuja, Paajanen kertoo.
Valtion liikenneverkko on tasearvoltaan noin 20 miljardia euroa. Siihen sisältyvät tiet, rautatiet ja vesiväylät. Vuosittain valtio käyttää noin 1,5–2 miljardia euroa liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen. Liikenneverkkoa korjataan vuosittain yli 300 miljoonalla eurolla, ja erilliseen korjausvelkaohjelmaan on kolmen vuoden aikana käytetty 600 miljoonaa euroa.