Yksi sairaalaneliö maksaisi ehkä kolmetuhatta euroa. Se oli Anna Rukon alkuperäinen keräystavoite. Tytön, joka oli sairastunut 11-vuotiaana melanoomaan ja nähnyt Lastenklinikan huonokuntoisuuden läheltä.
Tarve uudelle lastensairaalalle tunnistettiin Suomessa laajalti. Samaan aikaan sen rahoituksesta käytiin repivää keskustelua julkisuudessa. Keskeinen kiista koski sitä, oliko oikein rahoittaa sitä myös yksityisvaroin.
Rukko ryhtyi huutokauppaamaan sosiaalisessa mediassa itse tekemiään kivi- ja lasihelmikoruja. Myynti lähti niin sanotusti lapasesta. Lopulta rahaa kertyi kolmen tonnin sijaan 63 000 euroa.
Nuoren tytön hyväntekeväisyys noteerattiin julkisuudessa. Palkintoja ja tunnustuksia sateli. Vuonna 2014 tuli kutsu Linnan juhliin. Rukko oli vasta 18-vuotias.
Helmikuussa 25-vuotias Anna Rukko vastaa puhelimeensa Oulusta, jossa hän asuu yhdessä poikaystävänsä kanssa ja opiskelee toista vuotta lääketiedettä. Vieressä kotisohvalla välistä huomiota kärttää 12-vuotias tiibetinspanieli Veeti.
– Minulle tärkeintä oli vain saada sairaala pystyyn riippumatta siitä, kuka sen rahoittaa. Ja halusin lähteä toimimaan sen eteen, muistelee Rukko.
Mielipiteitä saa muuttaa
Lääkäriopintojen lisäksi hänen elämäänsä kuuluu nykyisin myös politiikkaa. Tammikuun aluevaaleissa Rukko valittiin Länsi-Uudenmaan aluevaltuustoon kokoomuksen listoilta. Tätä ennen hän oli ehtinyt toimia myös kunnanvaltuutettuna Espoossa 2017–2021.
Kokoomukseen hän oli liittynyt 2017. Puoluevalintaa puntaroidessa toinen vaihtoehto oli vihreät, mutta vaaka kallistui kokoomukseen:
– Vapaus, mahdollisuuksien tasa-arvo ja se, että toimitaan vastuullisesti. Ja vastuullisuutta on myös se, että pidetään huolta taloudesta.
Sosiaali- ja terveysasiat kiinnostavat. Niihin Rukko pääsee keskittymään uutena aluevaltuutettuna.
– Perusterveydenhuoltoon pitäisi ehdottomasti panostaa enemmän. Itselleni hyvin tärkeitä ovat myös mielenterveyspalvelut.
Ylen vaalikoneessa Anna Rukko paalutti yhdeksi vaalilupauksekseen uskalluksen muuttaa mieltään uutta tietoa saadessaan. Tämä ei ole monille poliitikoille aina helppoa.
– Usein ihmiset muodostavat mielipiteitään aika vähällä tiedolla. Ja yleensä mitä enemmän tietää, sitä vaikeampi on todellisuudessa muodostaa mielipidettään, kun havaitseekin asiassa monia eri puolia. En halua jäädä jumiin vanhoihin mielipiteisiini, jos saan uutta, ratkaisevaa tietoa.
Sankariviitta ei istu
Jos koronaepidemia ei koettelisi yhä Suomea, Sylva ry:n hallitukseen kuuluva Rukko saattaisi olla tänään Helsingin Narinkkatorilla. Torille tuotaisiin perinteiseen tapaan vaaleansinisiä, vaaleanpunaisia ja valkoisia tuoleja. Viimeksi mainitut muistuttamassa viime vuonna syöpään Suomessa menehtyneistä lapsista.
Olemme sopineet tämän puhelinhaastattelun ajankohdaksi kansainvälisen lasten syövän päivän, mikä on täysi sattuma.
Kun Anna Rukko lapsena sairastui syöpään, todennäköisyydet eivät olleet paranemisen puolella.
– Lääkäri sanoi minulle, että hän voi luvata kaksi kuukautta ja sen jälkeen näkee, miten tässä käy.
Syöpä ei saanut nuoresta tytöstä kuitenkaan yliotetta ja kun hän oli 14-vuotias, hoidot voitiin lopettaa. Syöpä jättää silti tavalla tai toisella jälkensä. Se on sairaus, jonka jälkeen asiat eivät koskaan palaa ennalleen.
– Minulla on ollut elämä ennen syöpää, syövän kanssa ja nyt syövän jälkeen.
Anna Rukko sanoo vierastavansa sitä, miten syöpäpotilaille usein yritetään sovittaa jonkinlaista sankariviittaa. Puhutaan taisteluista. Luodaan selviytymistarinaa.
– Jos syövästä paraneminen olisi sisusta tai tahdosta kiinni, yksikään lapsi ei siihen kuolisi.
Kun Rukko sairasti syöpää, ympärillä oli paljon muitakin vastaavassa tilanteessa olevia lapsia. Löytyi vertaistukea ja ymmärrystä.
– Ehkä vaikeampi tilanne olikin silloin, kun palasin ikään kuin siihen tavalliseen elämään. Yhtäkkiä olisi pitänytkin olla terve lapsi terveiden lasten joukossa.
Vaikka syövästä paranisikin, suurelle osalle lapsista jää myöhäisvaikutuksia. Anna Rukkokin kertoo kärsineensä esimerkiksi nivelkivuista. Monille saattaa tulla myös erilaisia sosiaalisia ja psyykkisiä oireita.
– Syövän sairastaminen muuttaa monia asioita elämässä ja voi järkyttää perusturvallisuutta. Tietyllä tavalla se oma kuolemattomuuden myytti katoaa.