Kolmannesta koronarokotuskierroksesta on monissa maissa jo käytännössä päätetty, mutta puutteellisin tiedoin ja kovassa poliittisessa paineessa, arvioi Kalifornian yliopiston epidemiologian apulaisprofessori Vinay Prasad.
Prasad arvostelee MedpageTodayn mielipidekirjoituksessaan perusteita, joilla kolmansia rokotteita on päätetty ruveta antamaan.
Hänen mukaansa valtaosa rokotteiden tehoa mittavista tutkimuksista on tehty kehnosti.
– Tutkimuksissa verrataan rokotettujen läpäisytartuntoja rokottamattoman väestön tartuntoihin. Tähän lähestymistapaan liittyy kuitenkin ongelmia. Yhä useampi rokottamaton on ensinnäkin ajan myötä sairastanut koronaviruksen. Heidän riskinsä sairastua toisen kerran on siis huomattavasti pienempi kuin sellaisen, joka ei ole koskaan saanut tautia. Vaikka rokotteet ”tehoaisivatkin” yhtä hyvin kuin ennen, riittää jo yksin tämä seikka tuottamaan vaikutelman rokotteen vähenevästä tehosta, Prasad selvittää.
Hän nostaa toisena merkittävänä seikkana esiin rokotusjärjestyksen.
– Ensimmäisenä rokotetut ovat usein vanhimpia ja haavoittuvaisimpia ihmisiä, jotka ovat heikkoja ja joiden immuunijärjestelmät kärsivät ikääntymisen vaikutuksista. Kun rokotteiden tehoa mitataan kuuden, kahdeksan ja kahdentoista kuukauden jälkeen, verrataan enenevissä määrin ensimmäisenä rokotettuja vanhempia ja hauraampia ihmisiä rokottamattomiin ihmisiin. Läpäisytartunnan riski on näiden vanhempien ihmisten kohdalla aina hieman suurempi. Tämä harha voi niin ikään tuottaa väärän vaikutelman rokotteen tehon vähenemisestä, Vinay Prasad kirjoittaa.
Tutkija huomauttaa myös siitä, mitä mitataan. Hänen mukaansa on eri asia estää vakava sairaus tai kuolema kuin viruksen testillä havaittava esiintyminen ihmisen nenässä.
– Rokotteen teho vakavaa sairautta vastaan voi siis toisin sanoen olla merkittävästi suurempi kuin rokotteen teho oireetonta tai lievää tartuntaa vastaan.
Vinay Prasadin mukaan tällä on suuri merkitys. Mikäli rokotteet toimivat yhä hyvin vakavaa tautimuotoa vastaan, tulee hänen mielestään kysyä, onko kolmansien annosten antaminen nyt todella sen arvoista.
Kolmannen kierroksen tarpeellisuus tulisikin Vinay Prasadin varmistaa kliinisillä kokeilla, joissa selvitetään, alentaako uusi tehoste vakavan sairauden tai kuoleman riskiä. Toistaiseksi tällainen vahva data puuttuu, eivätkä tiedot hänen mielestään tue kolmansia rokotteita.
Prasad huomauttaa lisäksi, että rokotteille olisi tilausta niissä maailmankolkissa, missä ihmiset eivät ole vielä saaneet edes ensimmäisiä annoksiaan.
Suomessa varaudutaan
Keskustelu kolmannesta rokotuskierroksesta on käynyt kuumana koronaviruksen deltavariantin käynnistettyä uusia epidemia-aaltoja myös vahvasti väestöään rokottaneissa maissa. Muun muassa rokotevalmistaja Pfizer on jo todennut, että kolmas annos tarvitaan epidemiatietojen perusteella parhaan suojan saavuttamiseksi.
Israelissa kolmansia annoksia on alettu antaa tässä kuussa. Yhdysvalloissa taas päätettiin hiljattain että uutta tehostetta tarjotaan kahdeksan kuukautta toisen annoksen jälkeen.
Päätösten taustalla ovat olleet ennen kaikkea Israelin huolestuttavina pidetyt tiedot rokotteiden tehon odotettua nopeammasta alenemisesta ja kolmannen annoksen hyvästä tehosta. Moni asiantuntija on kuitenkin huomauttanut, että Israelin tietoihin voi liittyä juuri Vinay Prasadin kuvaamia epävarmuustekijöitä.
Kolmanteen kierrokseen on silti jo varauduttu meilläkin.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek kertoi eilen Verkkouutisille, että Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR keskustelee tieteellisen näytön valossa kolmannesta rokotuskierroksesta ensi viikon tiistaina. Sen jälkeen THL tekee ehdotuksen sosiaali- ja terveysministeriölle. Viime kädessä uusista tehosteannoksista päätetään hallituksessa. Siitä millä aikataululla, kenelle ja koska rokotteita annetaan, tarvitaan kuitenkin Nohynekin mukaan vielä lisää dataa.
Nohynek korosti lisäksi, ettei Israelin tietoja voi suoraan verrata Suomen tilanteeseen. Siinä missä Israel rokotti väestöä vain kolmen viikon annosväleillä, on väli ollut Suomessa pääasiallisesti 12 viikkoa. Tutkimustiedon perusteella pidempi väli johtaa parempaan suojaan.
– Pidempi annosväli yleensä mahdollistaa paremmin immunologisen vasteen kypsymisen ja sillä saattaa olla merkitystä suojatehon keston näkökulmasta, Hanna Nohynek sanoi.