– Suomen idea ei ole enää vain ”selvitä”. Olemme aktiivinen toimija, joka etsii vaikuttamismahdollisuuksia eri suunnilta. Olemme luotettu kumppani ja liittolainen, vakaa pohjoismaa ja maailman onnellisin maa, jonka osaaminen uusissa teknologioissa, puhtaan siirtymän ratkaisuissa, kokonaisturvallisuudessa ja monella muulla alueella kiinnostaa, sanoi tasavallan presidentti Alexander Stubb suurlähettiläskokouksessa Helsingissä tiistaina.
Hän totesi, että Nato- ja EU-jäsenyyksien myötä olemme lopullisesti ja täydellisesti siinä läntisessä arvoyhteisössä, jonne olemme henkisesti kuuluneet koko itsenäisyytemme ajan.
– Ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tärkeimpänä päämääränä on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi. Enää emme tee tätä työtä yksin. Emme enää koskaan ole harmaalla alueella.
Presidentin mukaan Nato-integraatiomme on sujunut erinomaisesti ja tavoitteet, joita olemme tälle vaiheelle asettaneet, on saavutettu.
– Suomi tulee sijoittumaan Norfolkin johtoportaan alle, saamme tavoittelemamme maavoimien alaesikunnan, meille räätälöidyn maavoimien FLF-mallin ja ensimmäisen suomalaisen apulaispääsihteerin.
Stubb totesi, että Suomi on liittolaisten parissa arvostettu.
– Ihailtukin. Yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa olemme vahvoja turvallisuuden tuottajia. Puolustuskykymme ja kokonaisturvallisuusmallimme tunnetaan ja niistä halutaan oppia. Vaikka olemme uusi jäsenmaa ja monella mittarilla pieni, olemme Natossa painoarvoltamme keskisuuri jäsenmaa. Hyödyntäkää tätä. Kannattaa takoa, kun rauta on kuumaa, presidentti kehotti suurlähettiläitä.
Presidentti totesi myös, että Suomen ja vahvimman Nato-liittolaisemme, Yhdysvaltojen, suhde on nyt läheisempi kuin koskaan.
– Tähänkin pätee raudan takominen, kun se on kuumaa. Viimeisen parin viikon aikana olen tavannut kolme delegaatiota yhdysvaltalaisia senaattoreita ja kongressiedustajia, jotka kaikki ovat tunteneet Suomen ja tilanteemme hyvin. Sillä on tietysti merkitystä, kuka Yhdysvaltain seuraava presidentti on. Mutta selvää on, että Suomi tulee toimeen ja työskentelee kaikkien Yhdysvaltojen hallintojen kanssa.
Stubbin mukaan euroatlanttisuudesta ei voi puhua nostamatta esiin Euroopan unionia.
– EU on usein kritiikin kohteena, mutta viime vuosina eurooppalainen yhteistyö on osoittanut voimansa. Vaikeina aikoina integraation merkitys on tunnistettu. Kun globaali disintegraatio on vahvistunut, EU on tiivistänyt rivejään, hän sanoi.
– Tärkeä tavoite on eurooppalaisen puolustusteollisuuden vahvistaminen, missä on päästy hyvään vauhtiin. EU on ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme tärkein kehikko. Se on myös globaalin vaikutusvaltamme vahvistin. Meidät nähdään ja meitä kuunnellaan osana unionia, Stubb muistutti.
Suhde Venäjään on muuttunut pysyvästi
Presidentin mukaan on yksi kysymys, jonka kohdalla on helppo sanoa arvojen ja intressien kohtaavan: Ukrainan tukeminen.
– On sekä arvojemme mukaista että intresseissämme, että Ukraina voittaa tämän sodan ja pääsee tavoittelemaansa oikeudenmukaiseen ja kestävään rauhaan. Jos Venäjä kokee onnistuneensa, Eurooppaa ja erityisesti meidän aluettamme uhkaa pitkä epävakauden kausi. Eikä vain Eurooppaa – vaikutukset ovat globaalit.
Stubb huomautti, että tässä ajassa sotia ja konflikteja on valitettavasti paljon.
– Selvää kuitenkin on, että Ukraina on ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme prioriteetti.
Presidentti totesi, että suhteemme Venäjään on muuttunut pysyvästi.
– Pitkällä aikavälillä meidän täytyy löytää tapa elää naapurimme kanssa. Mutta emme määritä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaamme pelkästään Venäjän kautta. Paluuta vanhaan ei ole.
Stubb huomautti myös, että naapurista kohdistuu meihin nyt monenlaisia hybridivaikuttamisyrityksiä.
– Pidetään itse huoli siitä, että emme ainakaan helpota näiden operaatioiden onnistumista. Maltti on suomalainen hyve. Ei juosta joka risahduksen perässä. Kun tavoitteena on hämmennyksen luominen ja mediatilan hallinta, voivat hyvääkin tarkoittavat kannanotot pelata vastapuolen pussiin.
Presidentti toivoi, että ”Venäjä voisi tulevaisuudessa elää itsensä kanssa muodostamatta uhkaa naapureilleen”.
”Olemme rauhan puolella”
– Suomi ei enää ole harmaalla alueella. Mutta maailmassa on yhä enemmän harmaata. Yksinkertaistettuna, on syntynyt kolme vallan kehää: globaali länsi, globaali itä ja globaali etelä, Stubb totesi.
– Näiden ryhmien välillä sananvaltaa jaetaan nyt uusiksi. Suomen vastaus täytyy olla globaalin vaikutusvaltamme kasvattaminen, tämä on kolmas pointtini, hän jatkoi.
Stubbin mukaan kun monenkeskinen yhteistyö perääntyy, kahdenvälinen yhteistyö ja erilaiset ryhmät tulevat yhä tärkeämmiksi.
– Minun teesini on, että globaali etelä tulee pitkälti ratkaisemaan, miltä uusi maailmanjärjestys näyttää.
Presidentin mukaan keskeisen tärkeitä maita, joihin meidän tulee syventää suhteitamme ovat paitsi isot globaalin etelän maat, myös niin sanotut keskivallat niin Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa, Lähi-idässä ja Persianlahdella kuin Keski-Aasiassakin.
– Itse teen kaikkeni näiden suhteiden rakentamiseksi ja syventämiseksi. Rohkaisen siihen teitäkin. Pohtikaa, missä voimme edistää yhteistä hyvää niidenkin kanssa, jotka eivät ehkä jaa arvojamme. Olipa kyse sitten ilmastonmuutoksen vastaisesta työstä, kaupasta ja hyvinvoinnista tai muista jaetuista intresseistä, olkaa aktiivisia ja perehtykää, Stubb kehotti.
Hän toivoi suurlähettiläiltä myös tietynlaista virkarohkeutta.
– Tuokaa raportoinnissanne ja suosituksissanne esille omaa analyysianne, silloinkin, kun se ui valtavirtaa vastaan. Teidän tehtävänne on katsoa asemamaassanne maailmaa Suomen näkökulmasta – sitä ei puolestanne tee kukaan muu.
Presidentti totesi, että meidän alueellamme Ukraina on eksistentiaalinen kysymys.
– Samalla on tunnistettava, että monelle muulle maalle tärkeintä on se, mitä Lähi-idässä tapahtuu. Suomen kanta on selvä. Emme ole Israelin tai Palestiinan puolella. Olemme rauhan puolella, hän määritteli.
Stubbin mukaan Suomi kannattaa ja edistää kahden valtion mallia.
– Kun – ei jos – tunnustamme Palestiinan valtion, teemme sen sellaisena ajanhetkenä, joka palvelee rauhan tavoitetta.