Eurooppalaisten äänestäjien jakaminen EU:n kannattajiin ja vastustajiin ei vastaa todellisuutta. Arvostetun brittiläisen Chatham House -ajatushautomon tällä viikolla julkistama laaja asennetutkimus piirtää kuvan huomattavasti moniulotteisemmasta suhtautumisesta Euroopan unioniin ja sen tulevaisuuteen.
Yli 10 000:een EU:n eri jäsenmaissa toteutettuun haastatteluun perustuva tutkimus nostaa esiin seuraavat kuusi eurooppalaisten ryhmää – poliittista heimoa – suuruusjärjestyksessä. Haastattelut on toteutettu yhteistyössä kansainvälisesti toimivan tutkimus- ja konsultointiyritys Kantar Publicin kanssa.
Epäröivät eurooppalaiset on annettu nimeksi suurimmalle haastattelujen perusteella tunnistetulle heimolle. Epäröijät ovat usein poliittisesti apaattisia. Monessa kysymyksessä he kulkevat keskitietä, ja vaikka he ovat ylpeitä eurooppalaisuudestaan, heitä on vakuuteltava EU:n saavutuksista. Maahanmuutto huolestuttaa heitä, ja perinteinen kansallinen suvereniteetti miellyttää heitä enemmän kuin EU-integraation syventäminen. Epäröivien eurooppalaisten osuus oli 36 prosenttia tutkimusotoksesta.
Tyytyväiset eurooppalaiset ovat optimistisia ja Eurooppa-myönteisiä. Heimoon kuuluu runsaasti nuoria sosiaaliliberalistisesti ajattelevia ihmisiä, jotka suhtautuvat myönteisesti samaa sukupuolta olevien avioliittoon ja vastustavat kuolemanrangaistuksen palauttamista. He kokevat hyötyvänsä EU:sta, mutta ovat silti taipuvaisia tyytymään integraation nykytasoon syvemmän yhdentymisen asemesta. Tyytyväisiin lukeutui 23 prosenttia haastatelluista.
EU:n hylkääjät ovat heimo, jonka jäseniä yhdistää suuttumus politiikkaa ja Euroopan unionia kohtaan. He pitävät unionia epädemokraattisena ja kokevat kaikista kuudesta heimosta vähiten hyötyvänsä sen jäsenyydestä millään tavoin. Enemmistö hylkääjistä asennoituu yhteiskunnallisiin kysymyksiin konservatiivisesti ja vastustaa maahanmuuttoa.
Nuorten osuus heimon jäsenistä on suhteellisen pieni, mutta matalan koulutustason omaavien selvästi keskimääräistä suurempi. Hylkääjiä oli 14 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Turhautuneet eurooppamieliset kaipaavat entistä tiiviimmin yhdentynyttä unionia, joka perustuu edistyksellisille arvoille. Heimo kannattaa rikkaiden jäsenvaltioiden taloudellista tukea köyhemmille jäsenmaille. Sen keskuudessa näkemykset maahanmuutosta jakautuvat kuitenkin voimakkaammin kuin muissa EU-myönteisissä heimoissa. Tähän poliittisesti vasemmalle kallistuvaan heimoon kuului yhdeksän prosenttia tutkimukseen osallistuneista.
Niukkuuskapinallisten päämääränä on nykyistä löyhempi ja demokraattisempi EU, jolle solidaarisuus on keskeinen ohjaava arvo. Heidän mielestään rikkaiden jäsenmaiden tulisi auttaa köyhempiä ja jokaisen jäsenmaan olisi otettava vastaan oikeudenmukainen osansa Eurooppaan saapuvista pakolaisista. Heimossa suhtaudutaan Euroopan unioniin vihamielisesti tai jopa inhoten, ja valtaa haluttaisiinkin palauttaa EU:n toimielimiltä takaisin jäsenmaille.
Niukkuuskapinallisten osuus oli sama kuin turhautuneiden, siis yhdeksän prosenttia vastaajista.
Federalistit jäävät tutkimuksen identifioimista heimoista täpärästi pienimmäksi: heidän osuudekseen tuli kahdeksan prosenttia kokonaisotoksesta. Nämä liittovaltiokehityksen kannattajat olisivat valmiit etenemään kohti”Euroopan Yhdysvaltoja”, jossa poliittinen ja taloudellinen yhdentyminen olisi viety huomattavasti nykyistä pitemmälle.
Heimon jäsenet katsovat hyötyneensä EU:sta ja suhtautuvat maahanmuuttoon muita myönteisemmin. Tyypillinen federalisti on suhteellisen varakas, korkeasti koulutettu, keskimääräistä vanhempi ja selvästi todennäköisemmin mies kuin nainen.
Kaksinapaisuuden aika on ohi
Chatham Housen raportti katsoo tutkimuksen osoittavan, että keskustelu kahden vaihtoehdon, kuten EU-myönteisyyden ja EU-kielteisyyden tai integraation syventämisen ja purkamisen välillä ei enää riitä. Ihmisten keinotekoinen pakottaminen tällaiseen joko-tai-jaotteluun on sen mukaan omiaan luomaan vieraantumisen ja turhautumisen kokemuksia.
Vaikka keskenään täysin vastakkaisia näkemyksiä edustavat EU:n hylkääjät ja federalistit ovat suhteellisen pieniä heimoja, molempien uskotaan vaikuttavan unionin tulevaisuudesta käytävään debattiin kokoaan merkittävämmällä painoarvolla. Hylkääjät löytävät kaikupohjaa sosiaalisesta mediasta, ja federalistien esittämät visiot nauttivat varteenotettavaa kannatusta eliittien keskuudessa.
Erityisen tärkeänä raportin laatijat pitävät epäröivien eurooppalaisten huolenaiheiden huomioon ottamista, jotta heidän uskonsa eurooppalaiseen projektiin olisi palautettavissa.
Heimot eivät ole staattisia, raportissa korostetaan. Vaikka epäröivät eurooppalaiset ovat nyt niistä suurin, se voi ajan myötä kasvaa tai kutistua, ja sen jäseniä saattaa siirtyä niin EU:n hylkääjiin kuin tyytyväisiin eurooppalaisiin.
Yksi raportin keskeisistä havainnoista on, että heimot eivät suoraan heijastele vallitsevaa poliittista puolue- tai ryhmäjakoa sen enempää kansallisella tasolla kuin Euroopan parlamentissa.
EU:n hylkääjät saattavat kyllä identifioitua populistiseen oikeistoon, mutta epäröivien eurooppalaisten tai turhautuneiden eurooppamielisten voi olla huomattavasti työläämpää löytää poliittista kotia nykyiseltä puoluekartalta. Niin kauan kuin näin on, tietyillä heimoilla on käytettävissään poliittisen vaikuttamisen kanavia enemmän kuin toisilla.
Haluatko tietää, mihin heimoon sinä itse kuulut? Sen voit selvittää tällä Chatham Housen näppärällä pikatestillä (englanniksi).
Chatham Housen tuore raportti on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä.