Viron maaliskuun alussa järjestettyjen parlamenttivaalien jälkeinen poliittinen näytelmä on edennyt uuteen vaiheeseen. Presidentti Kersti Kaljulaid nimitti perjantaina hallitustunnustelijaksi Kaja Kallaksen, jonka johtama keskustaoikeistolainen reformipuolue sai vaaleissa 28,9 prosenttia äänistä ja 34 paikkaa Viron 101-paikkaiseen riigikoguun.
Viron keskustapuolue jäi kuukauden takaisissa vaaleissa 23,1 prosentin ääniosuudellaan ja 26 kansanedustajallaan kauas reformipuolueen taakse, mutta sen puheenjohtaja Jüri Ratas ei hevin luovu vuonna 2016 saavuttamastaan pääministerin paikasta.
Vaikka presidentti Kaljulaid oli pian vaalituloksen selvittyä ilmoittanut, että hänen pääministeriehdokkaansa olisi Kaja Kallas, Rataksen keskustapuolue torjui hallitusyhteistyön reformipuolueen kanssa ja käynnisti sen sijaan neuvottelut jyrkän oikeistopopulistisen Ekren ja konservatiivisen Isänmaa-puolueen kanssa.
Ekrellä on 19 ja Isänmaalla 12 kansanedustajaa. Yhdessä keskustapuolueen kanssa niillä on siis uudessa riigikogussa enemmistö senkin jälkeen, kun yksi keskustaedustajista erosi ryhmänsä jäsenyydestä protestina puolueensa yhteistyölle oikeistopopulistien kanssa.
Kaksi Helmeä
Keskustapuolue, Ekre ja Isänmaa ovat käyneet viime viikkoina tiiviitä neuvotteluja tavoittelemansa kolmipuoluekoalition ohjelmasta. Tänään julkistettua ohjelmaa on ensimmäisissä arvioissa luonnehdittu ylimalkaiseksi ja puolueiden vaikeimpia keskinäisiä kiistakysymyksiä vältteleväksi. Viron ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja näyttäisi ohjelman mukaan säilyvän keskeisiltä osiltaan muuttumattomana.
Puolueet ovat lauantaina kertoneet myös yhteisesti sovitusta salkkujaosta.
Jos Jüri Rataksen pääministerinä johtama kolmen puolueen koalitiohallitus toteutuisi, sen valtiovarainministeriksi olisi lauantain tietojen mukaan nousemassa Ekren ryhmäjohtaja Martin Helme ja ulkoministeriksi edellisen hallituksen oikeusministeri ja Isänmaan entinen puheenjohtaja Urmas Reinsalu. Sisäministeriksi tulisi Ekren puheenjohtaja ja Martin Helmen isä, entinen Moskovan-lähettiläs Mart Helme.
Hallituksen muut salkut jakautuisivat seuraavasti: oikeusministeri Raivo Aeg (Isänmaa), puolustusministeri Jüri Luik (Isänmaa), opetus- ja tiedeministeri Mailis Reps (keskusta), talousministeri Taavi Aas (keskusta), aluehallintoministeri Jaak Aab (keskusta), sosiaaliministeri Tanel Kiik (keskusta), väestöministeri Riina Solman (Isänmaa), maatalousministeri Mart Järvik (Ekre), ulkomaankauppa- ja IT-ministeri Marti Kuusik (Ekre), kulttuuriministeri Tõnis Lukas (Isänmaa) ja ympäristöministeri Rene Kokk (Ekre).
Jos tämä hallituskonstellaatio toteutuisi, Viron seuraava EU-komissaari olisi todennäköisesti keskustapuoluetta edustava edellisen hallituksen talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson.
Lähtökohdat ovat vaikeat
Vaikka keskustapuolue, Ekre ja Isänmaa haluavat viestittää, että niillä on jo hallitusohjelma ja ministerilista valmiina, hallituksen muodostaminen etenee omaa perustuslain mukaista rataansa.
Presidentiltä valtuutuksensa saanut reformipuolueen Kaja Kallas käy tulevan viikon aikana keskusteluja ainakin sosiaalidemokraattien kanssa ja esittelee niiden tulokset riigikogulle tämänhetkisen tiedon mukaan maanantaina 15. huhtikuuta.
Vaikka historiallisen vaalivoiton saavuttaneen reformipuolueen pakottaminen oppositioon ja oikeistopopulistien päästäminen hallitukseen ovat nostattaneet maltillisten äänestäjien keskuudessa voimakkaita vastalauseita, ne taitavat osoittautua turhiksi.
Ellei jotakin odottamatonta tapahdu, Kallaksen esitys kaatuu runsaan viikon kuluttua riigikogun äänestyksessä keskustapuolueen, Ekren ja Isänmaan enemmistön turvin. Sen jälkeen lienee Jüri Rataksen vuoro.
Kolmipuoluekoalitio, jossa oikeistopopulistit ovat mukana, saattaa siis pian olla todellisuutta Virossa. Siihen osallistuvien puolueiden välillä ja niiden sisällä on kuitenkin jo nyt paljon kitkatekijöitä. Niiden vuoksi hallituksen pysyminen pystyssä edes vaalikauden puoliväliin olisi monen virolaiskommentaattorin mielestä suoranainen ihme.