Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitukselle asetettavan menorajoittimen mahdollinen perustuslain vastaisuus on herättänyt keskustelua julkisuudessa.
llta-Sanomien käsiinsä saaman perustuslakivaliokunnan lausuntoluonnoksen mukaan sote-palveluja koskeva maakuntien rahoitussääntely eli niin sanottu menorajoitin on perustuslain vastainen.
Perustuslakivaliokunta ei ole saanut vielä lausuntoaan valmiiksi, ja lausunto saattaa vielä muuttua julkisuuteen vuotaneesta luonnoksesta valiokunnan käsittelyssä.
Maakuntien rahoituslaissa, josta valiokunta on päättänyt antaa yhteisen lausunnon valinnanvapauslain kanssa, esitetään menorajoittimen käyttöönottoa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat nykyisin 2,4 prosenttia vuodessa. Sote-uudistuksella on tarkoitus rajoittaa kustannusten kasvua noin kolmella miljardilla eurolla vuoteen 2030 mennessä. Menorajoittimella on tarkoitus varmistaa, että säästöt toteutuvat eivätkä kustannukset nouse 0,9 prosenttia enempää vuodessa.
Verkkouutisten haastatteleman valtiosääntöoikeuden asiantuntijan mukaan valtiosääntöoikeudellisessa arvioinnissa kyse on siitä, onko menoleikkuri liian tiukka.
Maakuntien rahoitus riippuu olennaisesti valtion rahoituksesta. Maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan ne saavat rahansa pääasiassa valtiolta.
– Jos valtion rahoitus on viritetty liian alhaalle, vaarantuu maakuntien mahdollisuus hoitaa palveluja, ja se on ongelma, valtiosääntöoikeuden asiantuntija sanoo.
Ratkaisu voi olla menoleikkurin löysääminen
Menoleikkuriin liittyy asiantuntijan mukaan hankala periaatteellinen kysymys, onko maakunnalle turvattu riittävät taloudelliset voimavarat niiden tehtävien hoitamiseen, jotka laki maakunnalle asettaa.
– Jos menoleikkuri vaarantaa tämän, silloin siitä tulee periaatekysymys, joka vaatii ratkaisua.
Ratkaisu voi olla joko menoleikkurin löysääminen tai sitten kehitetään lisää järjestelyjä tilanteisiin, joissa maakunnan rahoitus ei riitä. Toisin sanoen kyse olisi sellaisten mekanismien kehittämisestä, joilla voidaan poiketa menorajoittimen tasosta. Kyse voisi olla esimerkiksi tilapäisestä avusta, hätätilanteesta tai ylimääräisen tuen osoittamismahdollisuudesta.
Perustuslakivaliokunta ottanee lausunnossaan kantaa siihen, pitääkö lakiin tehdä muutoksia menoleikkurin osalta vai riittävätkö lisämekanismit, joilla menoleikkurin tasosta voidaan poiketa.
Jos maakunnilla olisi verotusoikeus, menorajoittimen ongelmallisuus poistuisi, koska maakunnalla olisi silloin mahdollisuus vaikuttaa omaan rahoitukseensa tehtäviensä hoitamiseksi keräämällä veroja. Hallitus ei kuitenkaan esitä maakunnille verotusoikeutta, joten menorajoittimeen liittyvät kysymykset täytyy ratkaista muutoin.
Perustuslakivaliokunnan lausuntoa odotetaan tällä viikolla. Valiokunta voi todeta lausunnossaan, että valinnanvapaus- ja rahoituslakeihin täytyy tehdä korjauksia. Valiokunta voi myös lausua, että korjaukset edellyttävät valmistelua ministeriössä tai että korjaukset voidaan tehdä eduskunnassa.
Vasta perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen selviää, miten sote-uudistuksessa edetään aikataulullisesti ja poliittisesti.
Lue myös:
Petteri Orpo toivoo, ettei menoleikkuria todeta perustuslain vastaiseksi
Kimmo Sasi: Perustuslain asiantuntijat ovat juopuneet vallasta