Tiedustelulainsäädäntöä valmistelleet kolme työryhmää luovuttivat eilen mietintönsä. Lait antaisivat suojelupoliisille ja puolustusvoimille uusia keinoja tiedusteluun Suomessa ja ulkomailla.
Sananvapautta ja yksityisyydensuojaa puolustavan Electronic Frontier Finlandin (Effi) hallituksen jäsenen Raoul Plommerin mukaan uuden lain ei ole tarkoitus olla massavalvontaa, mutta sitä se kuitenkin on.
– Tässä keskustellaan, annetaanko tekninen pääsy kaikkeen dataan, joka liikkuu esimerkiksi Suomen ja jonkun toisen valtion rajan yli. 95 prosenttia suomalaisten tietoliikenteestä käy ainakin jossain vaiheessa rajojen ulkopuolella. Tämä on sitä massadataa, jota aletaan valvoa, Plommer sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.
Plommerin mukaan tähän dataan sisältyy esimerkiksi sähköpostiliikenne ja Facebook-keskustelut.
Puolustusministeriön lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström sanoi, että teknisten tietojen käsittelyyn täytyy hakea lupa tuomioistuimelta.
– Siinä selvitetään ainoastaan sitä, minkä tyyppistä liikennettä tietystä kaapelista Suomen rajojen ulkopuolelle tulee. Ei pystytä yhdistämään tietoja luonnollisiin henkilöihin, Nordström selvitti Ylen aamu-tv:ssä.
Sen jälkeen haetaan tietoliikennetiedustelulupaa, jolloin tuomioistuimelle pitää kertoa, mihin osaan verkkoa tiedustelu kohdistuisi. Sen jälkeen kohdentamista jatketaan tiedustelutehtävän mukaisesti ja hakuehdoilla, jotka liittyvät ulkomaalaisiin uhkiin.
– Hakuehdot eivät ole ikinä sanallisia, vaan ne liittyvät ip-avaruuksiin ja viestintälaitteiden tunnistustietoihin. Tällä tavalla robotti seuloo jo valikoitunutta osaa viestikaapelista, Nordström kertoi.
Kohdennus voidaan tehdä WhatsApp-viesteihin tai arabian kieleen
Ihmissilmä avaa viestin ensimmäistä kertaa vasta loppuvaiheessa tiedustelulaitoksella ja katsoo, onko tieto tehtävän kannalta oleellista.
– Ymmärretään toki, että virheitä voi tulla. Jos huomataan, ettei viesti liity asiaan, se on hävitettävä eikä tietoja saa missään nimessä säilöä, Nordström sanoi.
Plommer huomautti, että vaikka sanallisia hakuja ei tehdä robottivaiheessa, niin analysointivaiheessa niitä voidaan tehdä, kun ihminen ryhtyy hakemaan tietoa.
– Kohdennus voidaan tehdä esimerkiksi salausmenetelmän tai vaikka aakkosmerkistön perusteella. Sehän tarkoittaa sitä, että jos Suomesta kirjoittaa arabiaksi viestin, arabialainen aakkosmerkistö voi olla mustalla listalla, jota tarkkaillaan, Plommer sanoi.
Hän huomautti, että kun puhutaan protokollista, niin esimerkiksi WhatsApp-viestipalvelu on päästä päähän enkryptattu eli salattu palvelu.
Plommer oli huolissaan myös siitä, että sotilastiedustelu, siviilitiedustelu ja valvonta ovat eri laeissa. Mikäli valvontalaki ei jostain syystä menisi läpi eduskunnassa, voisi syntyä tilanne, jossa ainoastaan tiedustelulaki tulisi voimaan ilman mitään valvontaa.
Nordströmin mukaan tarkoituksena on, että kaikki lait tulevat samaan aikaan voimaan.
Plommerin mielestä viranomaiselle tulisi antaa ainoastaan valtuuksia, jotka ovat välttämättömiä ja tehokkaita, eikä esitettyjen keinojen vaikutusta ole tutkittu.
Nordströmin mukaan muitakin vaihtoehtoja on tutkittu lakipaketissa ja on todettu, että ne eivät riitä. Hänen mukaansa tehokkuudesta tiedetään, että esitetyillä keinoilla on pystytty ehkäisemään erityyppisiä terrori-iskuja.