Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mukaan päätös alueiden määrästä tehdään torstaina. Samalla linjataan yksityisten toimijoiden asemaa.
Keskusta kannattaa maakuntamallia, ja puolueen mielestä itsehallintoalueita pitäisi tulla enintään 19. Kokoomus ajaa viittä aluetta. Perussuomalaisten kanta on lähempänä keskustan kuin kokoomuksen kantaa, mutta näkemys ei ole yhtä tiukka kuin keskustalla.
MTV uutisten mukaan itsehallintoalueita tulisi kahdeksantoista ja lisäksi tulisi kaksitoista päivystysaluetta ja viisi erityisvastuualuetta (erva-alueet). Kauppalehden tietojen mukaan hallitus olisi päätymässä viiteentoista sote-alueeseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijan, emeritusprofessori Jussi Huttusen mukaan itsehallintoalueet muodostetaan todennäköisesti nykyisten sairaanhoitopiirien pohjalta. Sairaanhoitopiirejä on nykyisin kaksikymmentä.
Huttusen mukaan yksimielisyys vallitsee siitä, että Itä-Savo yhdistetään Etelä-Savoon ja Länsi-Pohja Lappiin. Tämä tekisi kahdeksantoista.
Viidentoista alueen mallissa Kainuu yhdistettäisiin todennäköisesti Pohjois-Pohjanmaahan. Lisäksi Huttunen veikkaa, että Etelä-Savo yhdistettäisiin Pohjois-Savoon ja Keski-Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaahan. Näin ollen Itä-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo muodostaisivat itsehallintoalueen, samoin Kainuu, Keski-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Länsi-Pohja ja Lappi.
Huttusen mukaan iso osa asiantuntijoista kannattaa kuitenkin 10–12 aluetta. Jos sote-alueita tulee enemmän kuin kaksitoista, silloin Huttusen mukaan on todennäköistä, että itsehallintoalueiden päälle jää valvontaorganisaatioita, jotka olisivat nykyiset viisi erva-aluetta. Toinen vaihtoehto on perustaa uudelleen sosiaali- ja terveyshallitus, joka valvoisi koko maata.
Itsehallintoalueille ollaan siirtämässä sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muitakin tehtäviä. Pelastus- ja paloyksiköiden siirron valmistelu on jo pitkällä. Lisäksi itsehallintoalueille siirrettäisiin myös elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ely-keskukset).
Yritys voisi perustaa terveyskeskuksen
Keskustan pää-äänenkannattajan Suomenmaan tietojen mukaan keskusta on tarjonnut kokoomukselle yksityisten palveluntuottajien aseman vahvistamista, jos kokoomus tulee vastaan maakuntamallissa.
Huttusen mukaan tämä tarkoittaisi sitä, että Suomessa otettaisiin käyttöön niin sanottu Ruotsin malli. Ruotsissa yksityinen yritys voi perustaa omalla päätöksellään terveyskeskuksen, mikäli se täyttää maakunnan sille asettamat kriteerit. Asiakkaat voivat vapaasti valita, käyttävätkö he yksityisen vai julkisen terveyskeskuksen palveluja, ja julkinen raha seuraa asiakasta.
Ruotsissa hoitojonot terveyskeskuksiin ovat lyhentyneet radikaalisti, mutta kustannuksissa ei ole syntynyt säästöjä, koska palvelujen käyttö on lisääntynyt.
Huttunen näkee, että Suomessa terveyskeskuksia olisivat kiinnostuneita perustamaan vain kasvukeskuksiin 4–5 suurinta lääkäripalveluyritystä. Niistä ainoastaan Pihlajalinna on kotimaisessa omistuksessa, muut ovat pääasiassa kansainvälisten pääomasijoittajien hallussa. Pienten yritysten kohtalo riippuisi siitä, hankkisivatko itsehallintoalueet niiltä palveluja palveluseteleillä.
Palveluiden järjestäjää ja tuottajaa ei olla uudistuksessa erottamassa, vaan henkilöstö siirtyisi itsehallintoalueille kunnilta ja kuntayhtymiltä, jotka eivät enää tuottaisi palveluja. Omaisuus voi siirtyä osittain itsehallintoalueille tai jäädä nykyisille omistajille, jotka vuokraisivat tiloja ja laitteita.
– Siitä seuraa, että jos potilaita oikein kunnolla siirtyy yksityisille asemille, mitä ihmettä tehdään tyhjäksi jääneille itsehallintoalueen omille terveyskeskuksille ja henkilöstölle. Jälleen asia, joka on ajattelematta läpi. Toki Ruotsista on kokemuksia, Huttunen sanoo.
Itsehallintoalue laatisi kriteerit, mitä edellytetään yksityiseltä terveysasemalta, ja valvoisi, että niitä noudatetaan. Julkiset ja yksityiset terveysasemat kilpailisivat laadulla. Valinnanvapaus koskisi ainoastaan perusterveydenhuoltoa.
Ainakin työterveys jää ulkopuolelle
Huttusen mukaan hammashuollon, silmätautien ja gynekologian asemasta ei ole uudistuksen yhteydessä puhuttu juurikaan. Hammaslääkäreistä vajaa puolet ja silmälääkäreistä sekä gynekologeista pääsääntöisesti kaikki työskentelevät yksityisellä puolella. Ensi vuonna Kela korvaa näistä palveluista asiakkaalle enää 15 prosenttia.
– Väestön terveyden kannalta tämä on suuri ongelma. Hammashuoltoon ihmisillä ei yksinkertaisesti ole enää varaa mennä ja julkisella puolella he joutuvat jonottamaan kuukausi kaupalla ja hoito saattaa kestää vuosia.
Hallitus on linjannut, että itsehallintoalueiden rahoitus siirtyy aluksi kunnilta valtiolle. Jos ja kun Kela-korvaukset yhdistetään tähän pottiin, joudutaan päättämään, onko julkisella sektorilla varaa ottaa hammashoito, silmätautien ja gynekologian avopalvelut valinnanvapauden piiriin vai jäävätkö nämä palvelut potilaiden itse maksettavaksi.
Työterveyshuolto ei Huttusen mukaan ole ainakaan tässä vaiheessa siirtymässä itsehallintoalueille.