Kuvanveistäjä Heikki Häiväoja, 87, suunnitteli yhdessä Olof Erikssonin kanssa vuonna 1963 liikkeelle lasketun yhden markan kolikon. Häiväojan mukaan kolikkoon sisältyi symboliikkaa, jota ei tuolloin tajuttu.
Kolikon etupuolella on suuri numero yksi ja havuja.
Kuvanveistäjä kertoo Länsiväylälle, että havukoristeet otettiin kolikkoon Suomen historiasta. Hänen mukaansa jääkäreiden tullessa Saksasta vuoden 1918 sodassa taistelemaan valkoisten puolella, kaikilla ei ollut mukanaan kokardia ja tämän vuoksi valkoiset laittoivat aselakkeihinsa tunnukseksi pienen kuusenhavun.
– Ja niitä havuja on sitten sijoitettu tähän kolikkoonkin, Häiväoja sanoo Länsiväylässä.
Päähineeseen laitettu kuusenhavu oli erityisenä valkoisten tunnistautumisvälineenä nimenomaan ratkaisevassa Tampereen taistelussa. Tampereella olleet käyttivät havua myös myöhemmässä voitonparaatissa.
Symboliin olisi saatettu suhtautua nuivasti 1960-luvun aateilmapiirissä. Kun Häiväojalta kysytään, miten vasemmisto oikein hyväksyi markkaan jääkärien havut, on selitys yksinkertainen.
– Vasemmistolaiset eivät huomanneet sitä.